Suomessa laki on kieltänyt jo kohta vuoden ajan savuke-ja tupakkarasioden esillä pidon myymälöissä.

Savuttomuuskulttuurin kehitys on vahvaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Savuton työpaikka edistää työntekijöidensä terveyttä, mutta sillä on myös myönteiset taloudelliset vaikutukset. Samoin savuton kunta edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Savuttomuusteema oli vahvasti esillä valtakunnallisilla Tupakka ja terveys -päivillä Helsingissä.

» Lue lisää…

Maanmittauslaitos julkaisi jokavuotisen kuntien pinta-alatilaston 21.2.2012. Viime vuosista poiketen pinta-aloihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Suomen pinta-ala merialueineen on 390 903 neliökilometriä. Pinta-alasta 303 893 neliökilometriä on maata.

» Lue lisää…

Valtioneuvosto jakoi kunnille harkinnanvaraiset lisätuet 2011

Otsikko viittaa harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotusten “kissa ja hiiri leikkiin” vuodelle 2011.

Vuoden 2011 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta koskeva päätös tehtiin torstaina (8.12.2011). Valtioneuvosto päätti myöntää korotusta valtakunnan 31 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa.

» Lue lisää…

Kunnallisten perus- ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi lähes kolmannes suomalaisista sallisi maksullisten palvelujen lisäämisen ja kunnallisveron korottamisen.

Valtaosa suomalaisista katsoo, että kunnallisia perus- ja hyvinvointipalveluja voi tarvittaessa täydentää ostopalveluina yksityissektorilta.
» Lue lisää…

Viestintävirasto on käynnistänyt ensimmäisen kuulemiskierroksen Laajakaista 2015 -hankkeesta. Kuulemiskierroksen aikana teleyrityksiltä pyydetään lausuntoja lähitulevaisuuden investointisuunnitelmista.

» Lue lisää…

Syksyllä 2009 tuli voimaan palveluseteleitä koskeva laki, jonka tavoitteena on helpottaa suomalaisten asioimista terveydenhuollon ammattilaisten luona tarjoamalla enemmän valinnanvapautta. Tiettyjen palvelujen osalta on jo aloitettu yksittäisiä palvelusetelikokeiluja joissakin kunnissa. Laajemmin palvelusetelit ovat kuitenkin tuttuja vain harvalle.

» Lue lisää…

Kuntien on vahvistettava tulevan vuoden veroprosenttinsa marraskuun puoliväliin mennessä.
» Lue lisää…

Muun muassa kolmasosa keskisen Suomen kunnista harkitsee tällä hetkellä kyläkoulun lakkauttamista taloudellisista syistä.

Laskelmien mukaan kyläkoulu rokottaa kunnan kukkaroa keskimäärin yli 100 000 euroa vuodessa.

Saarijärven sivistysjohtaja Jouni Wilpola vertaa Keskisuomalainen-lehden tekemässä haastattelussa, että

- Kyläkoulun lakkauttaminen vähentää selkeästi kustannuksia. Pienen koulun kiinteistönhoitokulut tulevat ison koulun kuluja kalliimmaksi.

Valtio näyttää suunnan

Koulujen lakkauttamiseen rohkaistuttiin tällä vuosikymmenellä, kun valtio poisti pienkoululisän. Se tulkittiin monessa kunnassa valtion suuntamerkiksi.

Koko maassa suljetaan vuosittain yli sadan kyläkoulun ovet lopullisesti.

Lakkauttamispäätöksissä eivät päde enää myöskään oppilasmäärävertailut. Kunnat saattavat joutua lakkautamaan myöskin isot, jopa sadan oppilaan koulunsa.

Nettilehti tivi.fi kirjoittaa (29.9.2009)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tehnyt yhteistyötä 20 kunnan ja kuntayhtymän sekä Kuntaliiton ja valtion kanssa koskien kuntien yhteisiä palvelukeskuksia.
» Lue lisää…