Perhon keskustan ja Möttösen kylän välillä Kettukankaalla syttyi torstaina iltapäivällä uhkaava maastopalo. Palo saatiin rajattua kolmen palokunnan voimin.

Pohjanmaan hälytyskeskus sai ilmoituksen maastopalopaikalle Perhon Kettukankaantielle ensimmäisen kerran juuri ennen kello neljää iltapäivällä.

Metsään päässyt maastopalo saatiin palokuntien toimesta nopeasti hallintaan ja rajattua. Noin 1,5 hehtaarin paloalueen jälkisammutus on vielä käynnissä.

Maastopalon syttymissyy oli päivystävän palomestarin mukaan vielä mysteeri, lähistöllä ei ole asutusta. Palanut maasto käsitti metsänpohjaa ja se ehti tuhota jonkin verran nuorta männikköä.

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palokunnan sammutusyksiköitä oli Perhon lisäksi Vetelistä ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta Kyyjärveltä.

EasyPark on tänään julkistanut Windows Phone -version sovelluksesta, jolla voit siirtää pysäköintimittarin taskuusi.

Windows Phone -puhelimien määrä kasvaa tasaisesti Pohjoismassa, joten uusi sovellus on tärkeä osa EasyParkin tarjontaa. Eikä vähintään syystä, että useat työpuhelimet käyttävät juuri Windows Phone -käyttöjärjestelmää.

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana norjalaislähtöisen EasyParkin kännykkäpysäköintipalvelun käyttö sovelluksella kasvoi nopeasti. Viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna kännykkäpysäköinnit kasvoivat Suomessa 180 prosenttia. Nyt markkinoille tuleva uusi sovellus Windows Phone 8 -puhelimille on tärkeä osa EasyParkin kännykkäpalvelutarjontaa.

EasyParkin Windows Phone -sovelluksen avulla käyttäjät voivat rekisteröityä tililleen sovelluksessa ja valita luottokortin, jolla maksavat. Palvelussa on kätevä GPS-toiminto, jonka avulla löytää tarvittavan aluekoodin. Muutamalla, yksinkertaisella klikkauksella voi aloittaa ja lopettaa auton pysäköinnin ja varmistaa, että maksaa todellakin vain käyttämästään pysäköintiajasta.

- Olemme iloisia voidessamme vihdoinkin tarjota sovelluksen Windows Phone 8 -puhelimille. Kysyntä on ollut kovaa, erityisesti koska useimmat työpuhelimet ovat Windows Phone -puhelimia. Tämä uusi sovellus helpottaa useita autoilijoita. Enää ei tarvitse huolehtia kolikoista tai murehtia hitaista korttiautomaateista, sanoo Timo Haapanen, maajohtaja, EasyPark.

Windows Phone – nopeasti kasvava älypuhelinalusta

Kantar Worldpanelin mukaan Windows Phone -käyttöjärjestelmän markkinaosuus Euroopassa on 6,5 %. Windows Phone -käyttöjärjestelmä on nopeimmin kasvava älypuhelinkäyttöjärjestelmä (Kantarin mukaan 52 % kasvu joulukuusta helmikuuhun verrattuna viime vuoden samaan aikaan) ja on nyt selvästi kolmanneksi suosituin iPhone- ja Android-käyttöjärjestelmien jälkeen. Suomessa Windows Phonen markkinaosuus on merkittävästi tätäkin suurempi.

Windows Phone -käyttöjärjestelmän puhelimia lanseerataan yhä enenevässä määrin, viimeisimpänä Nokia Lumia 720 ja myöhemmin Suomessakin myyntiin tuleva edullinen Nokia Lumia 520.

- EasyPark on todella hyödyllinen sovellus, joka ratkaisee käyttäjiemme pysäköintimaksuongelman – maksat pysäköintisi nopeasti ja helposti varmistaen, että todellakin maksat vain pysäköimästäsi ajasta. Sovellus on helppo käyttää tilanteessa, jossa on usein kiire esimerkiksi palaveriin. Olemme tyytyväisiä, kun kumppanimme tarjoaa nyt tämän palvelun suomalaisille Windows Phone 8 -puhelimien käyttäjille. Helppokäyttöisille ja selkeille Windows Phone -puhelimille on saatavilla paljon hyödyllisiä paikallisia sovelluksia, ja nyt julkaistu EasyPark on varmasti yksi kätevimmistä, sanoo Windows Phone -liiketoimintajohtaja Vesku Paananen Microsoftilta

Sovellus julkaistaan samanaikaisesti Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Italiassa, Itävallassa, Espanjassa, Saksassa ja Australiassa.

Järviseudun Sanomat poistuu Alajärveltä ja Kauhavalta

Myös paikallissanomalehdissä kilpailu paikasta auringossa on silminnähden kovaa. Lehtien sivuilta hupenevat mainostajat ja samalla lehdenteon varsinaiset maksajat ovat osaltaan myötävaikuttamassa käynnissä olevan painetun median murrokseen. Lähivuosien ja -kuukausien tiedottamisen ja mainostamisen kehitys koskettaa väkisin tavalla tai toisella kaikkia mediavälineitä.

Lappajärven – Evijärven akselilla päätoimialuettaan pitävä paikallissanomalehti Järviseudun Sanomat on aloittanut omalta osaltaan mukautumisen ajan haasteisiin.

Lehteä julkaisevan Järviseutu-seuran hallitus on päättänyt yksimielisesti lakkauttaa hiljattain Alajärvelle avatun konttorinsa, sekä jo pitemmät perinteet omaavan konttorin Kauhavan Kortesjärveltä. Ovet konttoreissa aiotaan sulkeaa toukokuun loppuun mennessä.

Lehti on päättänyt luopua myöskin omasta sivujen ja ilmoitusten valmistuksesta, sillä palvelut aiotaan jatkossa ulkoistaa. Henkilökunnan vähennystarve koskee viittä henkilöä.

Monien vaiheiden jälkeen Perhon Möttösen koulun uuden kouluosan rakentamiseen saadut rahoitukset ovat siivittäneet rakentamista mukavasti aikataulussaan.

1930-luvulla rakennetun entisen koulurakennuksen tilalle on nousemassa kylän ja lähiseutujen oppilaille kokonaan uutta ajanmukaista ja vaatimukset täyttävää opetustilaa. Harjannostajaisia juhlistetaan huomenna perjantaina Möttösessä.

Alkuperäisten suunnitelmian mukaisesti säilytettäväksi ja peruskorjattavaksi aiotun vuonna 1913 valmistuneen vanhimman rakennuksen korjaamisesta halutaan nyt luopua. Remontin kalleus pääsi yllättämään ja vanhakuntoisen rakennuksen tilalle kokonaan uuden rakentaminen tulee laskelmien mukaan halvemmaksi. Uudisrakennuksen hinta-arvio on noin 213 000 euroa

Uudisrakennuksen koko olisi 153 neliötä ja se sijoittuisi saumattomasti nyt rakennettavan koulurakennuksen yhteyteen. Niin sanottuun laajennusosaan on tarkoitus sijoittaa muun muassa esikoulu,tekstiilityöluokka ja joitain ryhmätiloja.

Uudisrakentamiselle odotetaan myös Perhon kunnanvaltuuston myönteistä päätöstä.

Onnittelemme 24.5. 2013 valmistuvia, tutkintatodistuksen saaneita seutukuntamme opiskelijoita.

Kulttuuri, Jurva

Muotoilu, muotoilija (AMK):

Kivelä Tapio, Ähtäri

Viitaniemi Hanna, Vimpeli

Liiketoiminta, Seinäjoki

Liiketalouden koulutusohjelma, tradenomi:

Lahdensuo Mari, Lapua

Ylikantola Leila, Kauhava

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, tradenomi (ylempi AMK):

Luoma Mari, Alajärvi

Pk-yrittäjyyden koulutusohjelma, tradenomi:

Jokisaari Elina, Lapua

Kokkila Aliisa, Kauhava

Saukko Sinikka, Alajärvi

Liiketoiminta, Kauhajoki

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma, restonomi (AMK):

Hahtokari Tuija, Lapua

Virtanen Sirpa, Soini

Maa- ja metsätalous, Ilmajoki ja Ähtäri

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, agrologi (AMK):

Tuunanen Anna, Kauhava

Metsätalouden koulutusohjelma, metsätalousinsinööri (AMK):

Teppo Juho, Alavus

Tekniikka

Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK):

Tahvanainen Jukka-Pekka, Pihtipudas

Automaatiotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK):

Alaniemi Jyrki, Töysä

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK):

Mäkipelto Marjo, Ähtäri

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK):

Ala-Knuuttila Marko, Kuortane

Autio Sampo, Alajärvi

Latvala Petri, Lapua

Lindström Mika, Soini

Uurinmäki Timo, Alavus

Övermark Riku, Lapua

Rakennustekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK):

Alanen Joonas, Alajärvi

Hyrkäs Tommi, Ähtäri

Jokela Janne, Alavus

Karjalainen Vilho, Kaustinen

Ketola Ville, Alajärvi

Kotilainen Jere, Kannonkoski

Kuoppala Henna, Ähtäri

Niemelä Olli, Kauhava

Pynttäri Juho, Alavus

Rantala Joni, Alajärvi

Väärämäki Joona, Alajärvi

Ylä-Autio Laura, Lapua

Tietotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK):

Haukilehto Tero, Soini

Hietala Mikko, Vimpeli

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma, insinööri (ylempi AMK):

Venesoja Päivi, Lapua

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK):

Kylkisalo Maija, Lapua

Tikkala Minna, Kauhava

Tynjälä Suvi, Lapua

Ylinen Elina, Soini

Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (ylempi AMK):

Haapa-Aho Annukka, Kauhava

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (yAMK), sairaanhoitaja (yAMK), terveydenhoitaja (yAMK), sosionomi (yAMK):

Kansanaho Jenni, Lappajärvi

Viitanen Pirjo, Kuortane

Viime vuoden huhti­kuuhun verrattuna työttömiä työnhakijoita oli Keski-Suomessa 2 335 ja koko maassa 40 233 enem­män. Suunta oli sama kaikissa ELY-keskuksissa. Edelliseen kuukauteen eli kuluvan vuoden maalis­kuuhun verrattuna työttömien työnha­kijoi­den määrä kevätkaudelle tyypillisesti väheni Lappia lu­kuun ottamatta koko maassa.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli huhtikuun lopussa Keski-Suomessa 13,9 %, edelleen ELY-keskusten neljänneksi korkein Poh­jois-Karjalan (15,2), Lapin (15,1) ja Kainuun (14,5 %) jälkeen. Koko maassa työttömien työnhakijoi­den osuus työvoimasta oli huhtikuun lopussa 10,7 %.

Kaikkiaan työnhakijoita Keski-Suomessa oli huhtikuun lopussa 29 941, joista työttömiä työnha­kijoita 17 873. Työssä olevia työnhakijoista oli 5 392 ja työvoiman ulkopuolella olevia 5 233. Työttö­myyseläkkeen saajia oli 1 234 ja lyhennettyä työviik­koa teki 209 työnhakijaa.

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli huhtikuun aikana 2 767 avointa työpaikkaa. Huhtikuun avoi­mista työpai­koista oli uusia, kuukauden aikana ilmoitettuja 1 670. Työnhakijoita yhtä avointa työ­paikkaa kohti oli Keski-Suomessa huhtikuun aikana 12, yhdessä Pohjois-Karjalan kanssa ELY-keskuk­sista eniten. Koko maassa yhtä avointa työpaikkaa kohti oli huhtikuun aikana kuusi työnhakijaa.

Keuruun seutukunta jatkoi huhtikuussa työttömyysasteeltaan (12,5 %) Keski-Suomen parhaana seutu­kuntana. Toisessa ääripäässä jatkoi Äänekosken seutukunta (15,9 %).

Keski-Suomen kunnista huhtikuun lopun paras tilanne oli Luhangassa (9,5) ja Muuramessa (9,9 %). Maakunnan korkeimmat kuntakohtaiset työttömyysasteet olivat Kinnulassa (17,5), Kuhmoisissa (16,6), Äänekoskella (16,4) ja Saarijärvellä (16,2 %).

Keski-Suomen työttömistä työnhakijoista oli huhtikuun lopussa naisia 7 374 (41,3 %) ja miehiä 10 499 (58,7 %). Työttömiä naisia oli kaksi ja työttömiä miehiä 487 vähemmän kuin maaliskuun lopussa. Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna työttömiä naisia oli 909 ja työttömiä miehiä 1 426 enemmän.

Työttömien työnhakijoiden määrä laski Keski-Suomessa maaliskuusta lähes kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä ja useimmilla koulutusasteilla. Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna työttömyys on sen sijaan lisääntynyt kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä ja alempaa perusastetta lukuun ottamatta myös kaikilla koulutusasteilla.

Alle 25-vuotiaita nuoria oli Keski-Suomessa huhtikuun lopussa työttömänä 2 599, viime vuoden huhtikuuhun verrattuna 588 eli 29,2 % enemmän. Keski-Suomen nuorisotyöttömyys keskittyy muuta työttömyyttä voimakkaammin Jyväskylään. Keski-Suomen kaikista työttömistä työnhakijoista hiukan yli puolet asuu Jyväskylässä. Työttömien nuorten kohdalla Jyväskylän osuus nousee lähes kahteen kolmasosaan. Maan 320 kunnasta Jyväskylässä on kuudenneksi eniten työttömiä työnhakijoita, 9 380. Työttömiä nuoria on Jyväskylässä 1 668, Helsingin, Oulun ja Tampereen jälkeen neljänneksi eniten. Turku jää työttömien nuorten lukumäärässä (1 663) Jyväskylän tasolle, vaikka kaikkiaan työttömiä työnhakijoita (12 382) on Turussa kolme tuhatta enemmän.

Yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Keski-Suomen työttömistä työnhakijoista huhtikuun lopussa 4 892, lisäystä maaliskuusta 34 ja viime vuoden huhtikuusta 444. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli huhtikuun lopussa Keski-Suomessa 27,4 %, Pirkanmaan (32,3 %) jälkeen edelleen ELY-keskusten toiseksi korkein. Koko maan työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömien osuus oli 24,8 %.

Keski-Suomen palolaitos sai ensimmäisen hälytyksen iltapäivällä ennen kello puoli kolmea Kyyjärven Saunakyläntielle ja puoli neljän jälkeen toisen hälytyksen samalle palopaikalle.

Kyyjärven maastopalo lähti liikkeelle isäntäväen kulotuksesta pellolla. Palo riistäytyi nopeasti tuulen avustamana pellon viereiseen metsään.

Tuli ehti polttaa noin kaksi hehtaaria maastoa ennenkuin se saatiin palokuntien hallintaan. Yltyessään latvapaloksi olisi jälki ollut palomiesten mukaan tuhoisampaa.

Onni oli myös ,että tuuli oli poispäin lähistön rakennuksista, eikä siten päässyt aiheuttamaa hallitsematonta vaaraa rakennuksille. Uhan alla olivat kuitenkin palon tuntumassa olleet autot, jotka palomiehet ennättivät ripeän toimintansa ansiosta suojaamaan.

Myllymäen kylällä Saarijärventiellä ennätti palaa palolaitoksen päivystäjän mukaan noin 3-4 aaria vanhaa metsänpohjaa.

Palokunnan ripeät toimet estivät palon etenemisen loivaa rinnettä pitkin lähistöllä olevaa omakotitaloa kohti. Aineellisia vahinkoja ei päässyt syntymään.

Liekit tekivät tuhojaan Jylhän kylällä hevoshaassa ja nuoressa metsässä noin 30 aarin alueelta

Kaustisen palokunnan sammutusyksiköt ennättivät suojelemaan ja varmistamaan ,että lähellä paloa olleet rakennukset säästyivät liekeiltä.

Tuli lienee saanut alkunsa roskanpoltosta.

Kaustisen palokuntaa avusti sammutusyksikkö myös Vetelistä

Millaiset ovat talon perustukset? Entä onko talossa kiinnityksiä? Löytyykö kaupanvahvistajaa? Nämä asiat ovat monelle omakotitalon ostajalle täyttä hepreaa. SKV Kiinteistönvälityksen välittäjilleen tekemän kyselyn mukaan suurin osa talon ostajista tai myyjistä tuntee talokauppaan liittyvät lainalaisuudet vain osittain tai huonosti.

Suurimmat harhaluulot liittyvät myyjän vastuuseen talosta.

– Monet talonostajat luulevat, että myyjällä olisi kiinteistöstä viiden vuoden takuu, ja kaikki pienetkin talon ikääntymiseen liittyvät viat voi korjauttaa myyjällä, välittäjä kertoo.

– Tietoisuus ostajan oikeuksista on lisännyt vaatimuksia ostohinnan alentamisesta. Kuntotarkastuksissa löytyneistä pienistäkin virheistä yritetään helposti saada alennusta hintaan, välittäjät kertovat.

Myös ostajilla on velvollisuus ottaa selvää talon kunnosta ja tontista ennen kauppaa, mikä tuntuu monelta unohtuvan.

– Helposti luullaan, että ostaja voi seistä tumput suorana, eikä hänen tarvitse ottaa selvää kiinteistön kunnosta tai muistakaan asioista, välittäjä ihmettelee.

Kauniit istutukset eivät nosta talon hintaa

Omakotitaloaan kauppaavilla on vahva tunneside usein itse rakentamaansa tai remontoimaansa kotiin. Tämä voi johtaa vääristyneeseen käsitykseen talon arvosta. Taloon on saatettu tehdä kattava pintaremontti ja keittiö sekä kylpyhuoneetkin on uusittu, mutta itse rakennuksen kunto voi olla retuperällä.

– Rakennuksen huollon laiminlyönti näkyy kivijalassa, maalipinnoissa ja katossa. Sadevesijärjestelmät ovat useasti puutteelliset ja seinien vierustoilla kasvaa kasvillisuutta. Tällaisia asioita myyjä ei välttämättä huomioi, mutta välittäjä huomaa heti.

Usein myös hyvin hoidetun pihan ja pihavajojen uskotaan nostavan asunnon arvoa. Ne vaikuttavat kodin houkuttelevuuteen, mutta talon hintaa ne eivät suoraan nosta. Sen sijaan taloudellinen lämmitysmuoto, muut edulliset asumiskustannukset ja tehdyt peruskorjaukset takaavat asunnon arvon.

– Kaiken ei tarvitse olla priimaa, mutta kunhan perustukset ja muut keskeiset asiat ovat kunnossa. Ostajalle pitää tulla olo, että taloa on pidetty hyvin, välittäjä neuvoo.

Talon energiatehokkuus tarkkaan syyniin

Omakotitalojen energiatehokkuus tulee entistäkin tarkempaan syyniin muutaman viikon kuluttua. Kesäkuun alusta lähtien kaikkien vuoden 1980 jälkeen rakennettujen talojen omistajien on teetettävä energiatodistus, jos taloa ollaan myymässä tai vuokraamassa. Kiinteistönvälittäjät suosittelevat teettämään todistuksen kuntotarkastuksen yhteydessä. Sen hinnaksi pientaloissa arvioidaan 500–800 euroa.

Todistus perustuu niin sanottuun E-lukuun. E-luku painottaa energiankulutuksen sijaan rakennuksen teknisiä ominaisuuksia, kuten sitä, minkälaisella energialla talo lämpiää. Huonoimmiksi energianlähteiksi lasketaan öljy ja sähkö. Tämä on saanut monet sähkölämmitteisessä talossa asuvat pelkäämään, että heidän asuntonsa arvo laskee.

– Loppuvuosi tulee näyttämään, miten energiatodistus käytännössä toimii. On kuitenkin tosiasia, että jokaiselle omakotitalon omistajalle ja ostajalle tärkeintä ovat kuukausittaiset hoitokulut, kuten lämmitys ja vesi, toteaa SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Parikka ei usko energiatodistuksen vaikuttavan omakotitalojen osto- ja myynti-innokkuuteen.

– Uskomme kesän kauppamäärien pysyvän viimevuotisella tasolla, Parikka arvioi.