Arvi Mäenpään miniatyyrejä – Juhani Ahon kokoelmista – Nelimarkka-museolla

0

Töysäläissyntyinen Arvi Mäenpää (1899 -1976) oli taitava piirtäjä ja akvarellimaisemien maalaaja. Parhaiten Mäenpää tunnetaan kuitenkin pienikokoisista miniatyyrimaalauksista, joiden aiheet edustavat humoristista kansankuvausta.

Mäenpään aiheena oli pohjalainen elämänmeno. Hän kuvasi maaseudun arkista elämää lempeän humoristiseen sävyyn. Mäenpään miniatyyrit ovat myös tarkkoja ajankuvia ja kansatieteellisiä tutkielmia.
Mäenpää tiesi jo nuorena haluavansa taiteilijaksi ja maatalon työt eivät häntä juuri kiinnostaneet. Kouluaikana Mäenpää piirsi setelin kokeillakseen käykö se kaupassa ja kyllä se olisi käynyt, mutta Arvi tunnusti asian oikean laidan. 16-vuotiaana Mäenpää piirsi Töysän palavaa pappilaa kun muut yrittivät sammuttaa paloa.

Mäenpää aloitti taiteilijanuraansa 1910-luvulla tekemällä aluksi pilapiirroksia ja kuvituksia rahaa ansaitakseen. Nuorena köyhänä taiteilijana hän eli boheemielämää ja kierteli ympäri Suomea. Mäenpää saattoi elää viikon pelkällä vedellä ja haali rahaa kokoon pilakuvilla, kirjoittamalla runoja, novelleja sekä pakinoita.

1920-luvulla Mäenpää innostui akvarellitekniikasta ja maalasi esimerkiksi Lapin ja Etelä-Ranskan maisemia matkoillaan. Häntä tuki Eemu Myntin mesenaattina tunnettu kauppaneuvos Frithjof  Tikanoja, joka rahoitti Mäenpään ulkomaanmatkoja.

1930-luvulla Mäenpää valitsi aiheekseen humoristisen kansankuvauksen ja 30-luku olikin hänen uransa käännekohta. Uudesta vaiheesta tuli pysyvä vaihe. Suuri osa Mäenpään 30–40 lukujen miniatyyreistä päätyi Tikanojan kokoelmaan ja on nykyään Tikanojan taidekodin omistuksessa.
Mäenpään maalaukset ovat kooltaan pikkuruisia, jopa tulitikkuaskin kokoisia. ”Työ kysyy hermoja ja joskus on pakko ottaa suurennuslasi avuksi. Pensselissäkin on vain yksi ainoa jouhi ja sekin teroitettu” (Mäenpää 1934). Löydettyään suuntansa Mäenpää teki miniatyyrejä uransa loppuun saakka. Leikillisesti Mäenpää on sanonut valinneensa miniatyyrikoon pula-ajan ja materiaalikustannusten säästämiseksi.

Siirtyminen kansankuvaukseen liittyy vaiheeseen, jolloin boheemivuodet alkoivat olla ohi ja Mäenpää vakiintui pysyvästi Töysään äitinsä luo asumaan. Kansankuvaus oli tuohon aikaan suosittua ja esiin nousi myös maakuntaideologia. Pohjalaisuutta alettiin korostaa ja Mäenpääkin korosti eteläpohjalaisia piirteitä kuvissaan.  Maisema, rakennukset, tuvat, ladot ja ojat ja tupa tyypillisine sisustuksineen ovat selvästi pohjalaisia. Miniatyyrimaalaus oli kuitenkin harvinaista koko Suomessa, joten Mäenpään teokset erottuivat joukosta.

Eräs keskeinen aihe on miehen ja naisen suhde, joka on usein vähän vihamielinen tai kireä. Naiset ovat suurikokoisia ja dominoivia, joka johtuu ehkä Mäenpään voimakkaasta äitihahmosta. Mäenpään äiti kuoli v. 1938 ja vuonna 1940 hänen elämäänsä tuli toinen vahva nainen, opettajana toimiva Lyyli-vaimo.

Mäenpää kuvaa elämän nurjiakin puolia, ja sitä mitä on maalaisidyllin takana: esimerkiksi humalaisten toilailuja ja riitapukareita, mutta hän ei koskaan pyrkinyt kuvaamaan ivallisesti tai pilkaten vaan huumorin kautta, myötäeläen elämän pienissä ilmiöissä. Maalausten pieni koko myös pehmentää aihevalintoja. Toisaalta mukana on myös herkkiä ja idyllisiä tilanteita, kuten lapsiaiheita.

Arvi Mäenpää kuoli v. 1967 77-vuotiaana ja hänen huumorinsa säilyi loppuun asti. Häntä hoiti kaksi hoitajaa ja kun verenkiertohäiriö sai taiteilijan näkemään kaiken kahtena niin hän vain tuumasi: ”Kylläpä minua nyt onnistaa kun neljä hoitajaa pitää minusta huolta.”
”Koetan tuoda esille ihmisten pikku heikkoudet, jotta he parantuisivat niistä. Minkäs minä sille voin että kun ottavat itsensä haudanvakavasti ovat koomisia” on Mäenpää kertonut aihevalinnastaan.

Esillä olevan kokoelman on kerännyt myöskin töysäläislähtöinen yrittäjä ja lääkintöneuvos Juhani Aho (1930 – 2018). Aho tunnetaan Ruka-laskettelukeskuksen omistajana ja lääkärikeskus Aavan perustajana ja hän oli myös ilmavoimien lääkäri. Arvi Mäenpään vaimo, Lyyli oli Ahon kansakoulun opettaja. Aho oli nuori lääkäri ostaessaan vaimonsa Eilan kanssa aivan heidän yhteiselonsa alkutaipaleilla ensimmäiset Mäenpään teoksensa 60-luvun alussa. Ensimmäinen ostos oli kolme taulua. Arvi Mäenpäältä ei ollut kovin helppo saada tauluja ostettua ja auttoi että vaimonsa oli Ahon entinen opettaja.

Nämä kolme taulua olivat pesämuna. Suurin osa kokoelmasta on hankittu Arvi Mäenpään kuoltua, alkuun suoraan leskeltä ja lopulta enimmäkseen huutokaupoista ja taidekauppiailta. Leskeltä hankitut teokset Aho koki hyvin arvokkaaksi. Aho myös seurasi tarkkaan Mäenpään uraa ja näyttelyitä alkuajoista lähtien: Ahon jäämistöstä löytyi oli runsaasti lehtileikkeitä ja näyttelykirjasia. Mäenpää oli Aholle linkki rakkaalle kotiseudulle, ja eteläpohjalainen elämänmeno tauluissa oli hänelle hyvin mieleistä. Keräily muodostui Aholle rakkaaksi harrastukseksi, jopa positiiviseksi pakkomielteeksi.

Kokoelma on suurin yksityinen Mäenpää-kokoelma ja se käsittää 122 teosta. Suurin osa teoksista on miniatyyrejä 1940-, 50- ja 60 -luvuilta, mutta mukaan mahtuu myös muutama teos 70-luvulta, varhainen omakuva vuodelta 1918, akvarelleja Cannesista 1920-luvun lopulta sekä piirroksia.
Aholle oli tärkeää että miniatyyrikokoelma säilyy kokonaisena hänen kuoltuaankin. Näyttelyn jälkeen teokset sijoitetaan Ahon suvun perheyrityksen Aho Group Oy:n tiloihin, sillä taulut ovat tärkeä osa perustajayrittäjän, perheyrityksen ja suvun historiaa. Aho Group on suomalainen yritysryhmä, joka omistaa lääkäri- ja hiihtokeskuksia.

Nelimarkka-museon näyttelyssä on esillä koko 122 teoksen kokoelma ja ripustus on löyhästi kronologinen. Ripustus on haluttu tehdä kodinomaisesti, vähän samalla tapaa kuin teokset olivat esillä Ahon kotona. Nelimarkka-museossa ei ole aiemmin ollut Arvi Mäenpään teoksia esillä omana näyttelynään, vaikka hän on yksi rakastetuimpia ja tunnetuimpia pohjalaisia taiteilijoita.  Teoksia voi tutkailla suurennuslasia apuna käyttäen ja näyttelyn yhteydessä voi tutustua myös museon perustajan Eero Nelimarkan ja Arvi Mäenpään kirjeenvaihtoon

Mäenpään aiheena oli pohjalainen elämänmeno. Hän kuvasi maaseudun arkista elämää lempeän humoristiseen sävyyn. Mäenpään miniatyyrit ovat myös tarkkoja ajankuvia ja kansatieteellisiä tutkielmia.

Pikkuruiset kuvat vievät lääkäriin, puhdetöihin, kommelluksiin, riihelle, kaupoille ja sisälle pohjalaiseen tupaan. Arki, juhla, syntymä, kuolema ja koko elämän kirjo on Mäenpään aiheena.

Näyttely on avoinna Nelimarkka-museolla 23.2. – 19.5. saakka.

 

 

JÄTÄ KOMMENTTI