Mikko Savola Alavuden Ryskööillä | Järviseudun ja Kuusiokuntien käytävä yhteiseen neuvonpitoon

0
Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola on mukana kolmessa eduskunnan valiokunnassa

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk) on vahvasti sitä mieltä, että Järviseudun ja Suomenselän kuusiokuntien olisi käytävä yhteiseen neuvottelupöytään. Savolan mukaan muuttuvassa maailmassa vahvuuksia tarvitaan yhä lisää. Seutukuntiemme kannattaisi ajaa voimakkaasti muun muassa yhteisiä liikennehankkeita ja parantaa ihmisten liikkuvuutta ja työssäkäyntimahdollisuuksia. Yhteisenä suurena tavoitteena tulisi olla nuorten houkutteleminen takaisin kotiseudulle. Se on mahdollista, jos työ löytyy perheen molemmille puoliskoille. Yhteinen koordinointi ja alueen työ- ja asuinmahdollisuuksien markkinointi olisi tervetullutta aikana jolloin talous kasvaa työvoiman tarve lisääntyy. Savola kehotti kuusiokuntalaisia Alavuden Ryskööillä tänään pitämänsä juhlapuheen päätteeksi.

 

Otteita Mikko Savolan juhlapuheesta Alavudella lauantaina (30.6.)

Puusta ja metsästä on moneksi

”Suomi elää luonnovarojen kestävästä käytöstä. Puu ja metsät ovat keskeinen osa biotaloutta. Metsien monipuolisella hyödyntämisellä voimme pärjätä kansainvälisessä kaupassa.

Puuta voidaan käyttää lääketeollisuudessa, siitä voidaan tehdä erilaisia kemikaaleja. Öljypohjaisista fossiilisista materiaaleista pyritään mitä suuremmassa määrin eroon. Puulla voidaan korvata myös suuri osa niistä. Siitä voidaan valmistaa niin polttoainetta, muovia, kuin kangasta.

Ennen kaikkea sen perinteinen hyödyntäminen on kuitenkin avainasemassa myös meidän seutukunnallamme. Puurakentamiseen tulee ottaa vielä nykyistä vahvempi ote ja hyödyntää sitä myös julkisessa rakentamisessa.

Kestävää taloutta on myös hyödyntää puun jokainen osa parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi bioenergian lähteenä metsähake ja sen tukipolttoaineena turve on raaka-aine jota tulee saada laajemmin Suomen lämpölaitoksiin.

Niin kauan, kun maamme pääkaupunki lämpiää ulkomailta tuodulla, saastuttavalla kivihiilellä on yhdenkään turha tulla viisastelemaan suomalaisten luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä, sillä me olemme täällä oppineet elämään luonnon kanssa sopusoinnussa. Kun metsä hakataan, sen tilalle istutetaan uudet taimet. Kun turvetta nostetaan, sen vesien käsittelystä huolehditaan ja kun taloja puulla lämmitetään, ovat nämä puut raivattu metsää harventaen ja metsän laatua parantaen. Metsästyksellä varmistetaan eläinkunnan monimuotoisuus ja hirvien aiheuttamat tuhot taimikoissa ja liikenteessä.

Työtä suomalaisen biotalouden eteen on tehtävä nyt ja joka päivä eteenkin päin.”

”Ei kohoren koskaan”

”Leipämme on meistä lähes jokaisella suoraan tai välillisesti kiinni maassa.

Kevät oli kylvötöiden osalta lähes ihanteellinen. Pelloille päästiin hyvin ja säät hellivät. Monet meistä sai tehtyä kylvöt ennätysajassa.

Valitettavasti, ”ei kohoren koskaan” on sanonta, jonka varmasti kaikki täällä tietävät. Jos viime kesänä oli liian märkää, niin nyt touko- kesäkuussa on ollut ennätys kuivaa. Säilörehumäärät jäivät kuivuuden takia totuttua pienemmiksi ja viljakasvusto ehti kärsiä veden puutteesta. Vaikka tilanne parantuikin viime viikolla, on katokorvausten asia jo nostettu esiin.

Vaivanneen kuivuuden lisäksi viljelijöitä uhkaa EU-komission julkaisema ehdotus yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Se on mahdoton hyväksyä. Esitys sisältää EU:n yhteisen maatalouspolitiikan esitykset keskeisiksi EU-asetuksiksi tulevalle kaudelle 2021-27.

Suomen kannalta esitys tarkoittaisi yhteensä 420 miljoonan euron leikkausta nykykauden EU-rahoitukseen verrattuna. Tästä runsaat 80 miljoonaa euroa kohdistuisi maatalouden suoriin tukiin, ja yli 330 miljoonaa euroa maaseudun kehittämisrahoitukseen. Tämä on liikaa jo nyt kurimuksessa olevalle elinkeinollemme ja kaupungistumisen megatrendistä kuihtuvalle maaseudullemme.

Esityksessä olevaa rahoituskokonaisuutta ei kuitenkaan ole vielä käsitelty eikä siitä ole neuvoteltu jäsenmaiden ja komission kesken. Neuvotteluprosessi tulee kestämään pitkään. Lopullisesta sisällöstä päättää jäsenmaita edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä komission kanssa. Suomi on jo käynnistänyt yhteistyön useiden EU-maiden kanssa leikkausten torjumiseksi.

Jos johonkin voi kuitenkin olla tyytyväinen, niin komission näkemykseen pohjoisten olosuhteiden huomioon ottamisesta. Itsessään se turvaa jatkossakin mahdollisuuden viljelyn jatkumiseen pohjoisilla alueilla, kuten meillä Suomessa.”

Uskoa omaan kotiseutuun ja omiin vahvuuksiin

Meillä Kuusiokunnissa on opittu tekemään asioita yhdessä. Se on erittäin suuri vahvuus verrattuna lähestulkoon kaikkiin muihin maakuntamme alueisiin.

Monilta osin maakuntamme itäiset alueet ovat kuitenkin hyvin saman tyyppisiä. Me täällä kauempana maakuntakeskuksesta olemme tottuneet siihen, että asukkaiden ja elinkeinoelämän menestymisen eteen on tehtävä kaksin verroin enemmän töitä. Seinäjoen vetovoima ei heijastu tänne samalla tavalla, kuin vaikkapa sen lähinaapureille Ilmajoelle tai Lapualle.

Kuusiokunnissa meillä on kuitenkin omat vahvuutemme. Kaupanteko Tuurissa ja matkailu Ähtärin eläinpuistossa kuten huippuvalmennusympäristö Kuortaneen urheiluopistolla ovat tunnettuja lähes jokaiselle Suomalaiselle. Palvelutuotantoa on korostettu muun muassa yhdessä tuumin terveydenhuoltoon panostamalla. Perinteinen puu-, betoni- ja metalliteollisuus on niin ikään meillä vahvaa.

Muuttuvassa maailmassa vahvuuksia tarvitaan yhä lisää. Meidän seutukuntamme kannattaisi lisätä yhteistyötä muun muassa Järviseudun kanssa ja ajaa voimakkaasti muun muassa yhteisiä liikennehankkeita ja parantaa ihmisten liikkuvuutta ja työssäkäyntimahdollisuuksia.

Yhteisenä suurena tavoitteena tulisi olla nuorten houkutteleminen takaisin kotiseudulle. Se on mahdollista, jos työ löytyy perheen molemmille puoliskoille. Yhteinen koordinointi ja alueen työ- ja asuinmahdollisuuksien markkinointi olisi tervetullutta aikana jolloin talous kasvaa työvoiman tarve lisääntyy.

Olisiko syksyllä aika yhteiselle kahden seutukunnan yrityksistä ja päättäjistä koostuvalle neuvostolle? Asiat voivat edetä vain kokoontumalla yhteisen pöydän ääreen.

Pohjalainen yrittäjähenki on se suuri voimavara jonka tahdon hehkuvan näissä kesäisissä kokoontumisissa. Kotiseudun kädentaitojen näyttäminen ja hyvähenkinen kaupankäynti tuovat jokaisille markkinoille ainutlaatuisen kesän ilmapiirin. Nautitaan siitä yhdessä!”

 

AA-KaMa_270719

JÄTÄ KOMMENTTI