Soini 150 vuotta – melkoinen kansanjuhla

0
Juhlassa oli nuorta ja vanhempaa yleisöä

Soinin 150 vuotisjuhla alkoi lempeiden, mutta puuskaisten tuulien  merkeissä, aurinkoisessa lämpimässä säässä ja kuntalaisten aktiivisella osanotolla. Soinilaista perinneruokaa ”rokkaperunoita” kävi syömässä varmasti tuhat juhlijaa, kahvilla saman verran. Voidaan todeta, että melkein kaikki soinilaiset olivat liikkeellä.

Yhtenäiskoulun oppilaat viettivät omaa juhlaansa.
Yhtenäiskoulun ”Girlband”

Iltapäivällä alkoi paneeli, jossa mukana oli kaksi entistä kunnajohtajaa Ilmari Lassila ja Reino Määttä, sekä valtuuston neljä entistä puheenjohtajaa Eino Koskela, Mikko Rasinmäki, Sauli Virtala ja Lauri Kuusela. Heitä haastatteli nykyinen kunnanjohtaja Juha Viitasaari. Kaikki muistelivat uransa kokohohtia ja työtään kunnan johtotehtävissä.

vas. Juha Viitasaari, Lauri Kuusela, Sauli Virtala, Mikko Rasinmäki, Eino Koskela, Reino Määttä ja Ilmari Lassila

Pääjuhlan alkuun Jarkko Järvenpää laulatti Helmenkalastajien kanssa soinilaisia, ”Olen Soinilainen” tekstillä kuulijoita.

Soinin valtuuston puheenjohtaja Mikko Källi

Valtuuston puheenjohtaja Mikko Källi tarkasteli puheessaan Soinin ja Helsingin eroja monelta kantilta ja totesi pääkaupunkiseudulla useita vuosia asuttuaan omakohtaisia huomioitaan, missä on hyvä elää ja asua. Edut löytyivät Soinista.

Lasse Autio

Pitkänlinjan kotiseutumies, palkittu veteraanipalkinnon hiljattain saanut Lasse Autio kävi läpi Soinin historiaa sen alusta alkaen tähän päivään saakka, sivuten lyhyesti myös sotien historiaa Soinin näkökulmasta.

vas. Sari Honkola, Elviira Ploom ja Ritva Paarvala

Soini Trio esitti aluksi kappaleen ”On suuri  sun rantas`autius” ja toisena Toivo Kärjen ja Reino Helismaan ”Vanhan myllyn taru” jossa soittoon tuli mukaan Arto Riihinen rumpuihin ja Helmenkalastajien Marjomäki bassoon.

Tilaisuuden juhlapuhujaksi oli kutsuttu pääjohtaja emeritus Jorma Huuhtanen, Soinissa syntynyt ja nyt kolmatta kertaa täällä vieraillut. Ensimmäinen visiitti kesti noin neljä kuukautta, toinen kerta päivän, ministerinä Kotivaaran laajennuksen vihkijäisissä, nyt ja seuraavan kerran 16.7. Soinillisessa.

Jorma Huuhtanen

Jorma Huuhtasen Juhlapuhe

Hyvät soinilaiset, hyvä juhlayleisö !

Ensimmäiseksi haluan kiittää juhlan järjestäjiä kutsusta tulla juhlapuhujaksi 150-vuotisjuhliinne. On suuri kunnia saada puhua teille noin neljän kuukauden soinilaisena ja vieläpä elämäni ensimmäisten kuukausien ajalta 1945-46. Huuhtaset ja toki iso joukko muita karjalaisia evakoita elivät Soinissa jatkosodan jälkeen, siirtyäkseen myöhemmin muualle Suomeen. Perheeni muutti Pohjois-Karjalaan, Juukaan.
Vanhempieni mukaan vaikea elämäntilanne oli kuitenkin Soinissa ja erityisesti isäntäperheessä hyvää aikaa. Kiitollisuudella he muistelivat myöhemmin oleskeluaikaansa Soinissa verraten sitä jopa paremmaksi kuin uutta sijoituspaikkaamme Juuassa. Vasta oma koti noin kilometrin päässä antoi meille uuden elämän alun.
Laajemmin ottaen olen saanut selville, että Soini järjesti tulojuhlat siirtolaisille jo -44 sodan ollessa vielä käynnissä. Haastattelututkimuksessa kirjassa ”Hyrsylän kumpuzil” eräs evakkonainen kehui Soinia verraten sitä Isokyröä paremmaksi evakoille !
Kaiken tämän jälkeen, sanon: Kiitos Soini !
Hyvät kuulijat !
Ajattelin puhetta valmistellessani, että tarkastelen Suomea ja sen mukana Soinia kuntana 50 vuoden jaksoissa päätyen tulevaisuuden näkymiin viimeiseksi.
Soinin kunta syntyi siis 1868. Syntymävuosi oli soinilaisille vaikea, sillä se oli suuri katovuosi. Vaikeimman kautta tämä etelä- pohjalainen Suomenselän kunta aloitti nyt 150-vuotisen taipaleen. Suomen itsenäisyyskin oli toteutuva vasta vajaan 50 vuoden kuluttua. Soinin sen kauden historia tulee historiikista paremmin selville, joten sivuutan sen osan tarkoituksella.
Hyppään suoraan itsenäisyytemme aikaan.
Alku oli koko kansakunnalle vaikea. Lähtökohtaisesti olimme Euroopan toiseksi köyhin maa.
Mutta sitäkin pahempaa oli, että maamme ajautui raastavaan kansalaissotaan, jota tänä vuonna on käsitelty laajasti eri tilaisuuksissa ja mediassa. Jätän asian käsittelyn, sillä uskon jokaisen teistä olevan perillä vuoden 1918 tapahtumista teille sopivasa määrin.
Mutta samalla muistutan maamme ihmeestä, mitä tapahtui tuon onnettoman lyhyehkön ajanjakson jälkeen.
Kun vihollinen hyökkäsi ulkoapäin kimppuumme vuonna 1939, oli Suomen kansa valmis yhtenäisesti puolustamaan itsenäisyyttämme. Se kertoo paljon kansamme luonteesta. Vaikka sydän oli vielä verellä edeltävistä tapahtumista, ymmärrettiin olennainen: vieraan vallan alle ei haluttu enää palata. Uskottiin, että kykenemme tulevaisuudessa toteuttamaan unelmamme, jota ei vieraan vallan alla olisi voitu toteuttaa. Olimme oikeassa, sen tuli myöhempi historia kertomaan.
Talvisota ja jatkosota vaativat uhrauksia, jotka olivat maailman historiassakin ainutlaatuisen suuria. Soinikin menetti rintamilla 172 miestä kaatuneina, sen lisäksi haavoittuneet, jotka invalidisoituneina pitivät muistot mielessään tuosta kauheasta sodasta. Eivätkä ne ole olleet poissa niidenkään mielessä, jotka ulkoisesti jäivät ehjiksi.
Kiitos tuon ajan miehet ja naiset, kiitos tuon ajan soinilaiset !

Hyvät juhlavieraat !

Sotien jälkeen ja aika tähän päivään saakka on ollut meille unelmien rakentamista, joihin ennen sotia uskoimme itsenäisenä valtiona. Vai mitä sanotte tiedoista, jotka julkistettiin viime vuoden lopulla maavertailuna?
Sen ovat tehneet lukuisat tutkimuslaitokset ympäri maailmaa, joten kotiinpäin vedosta ei ole kysymys.
Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.
Suomi on maailman toiseksi paras sosiaalisen kehityksen maa.
Suomi on vakain valtio.
Suomi on maailman turvallisin maa.
Suomi on maailman kolmanneksi vaurain maa.
Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa.
Suomen peruskoulutus on maailman parasta. Jne, jne, jne
Olin jkv yllättynytkin yo tiedoista enkä välttynyt tunteelta, että elämme ihannemaassa. Siitä huolimatta nykypäivän mediaa seuratessa tuntuu kaikki olevan pielessä ! Sellainen ihmisen mieli on!

Hyvät naiset ja miehet !

Mitä sitten tulevaisuudessa ?
Maailman muutos on nopeampaa kuin koskaan ennen. Miten Suomi ja Soini muutoksessa pärjäävät. Voiko menestystarina jatkua vai ei ?
Mielestäni olemme taas valintojen edessä. Vaikka itsenäistyminen ja itsenäisyyden puolustaminen olivat onnistumisen mega-asioita, eivät tulevat valintamme esimerkiksi hallinointiasiassa ja koko Suomen elävyyttä puolustamisessa ole yhden tekeviä. Oikeastaan koko nykyisen eduskunnan vaalikausi on ollut Sote- ja maakuntauudistuksen vatvomista, jossa mielipiteet jakautuvat yksityiskohtien kautta suuri kuva unohtuen eikä politiikan peli ulkopuolisin silmin kunnioita todellista uudistamistarvetta.
On toki sanottava, että ehkä uudistus on rauhan ajan suurin ja merkittävin. Siksi olisi toivottavaa uudistuksen toimeenpanoon kiinnitettävän erityistä huomiota. Uuden järjestelmän toteuttaminen vaatii osaavia ja tehtävään sitoutuneita ihmisiä, parhaita, jota tiedossa on. Pitää myös ymmärtää, että mahdollinen sote -uudistus ja sen pohjana oleva maakuntauudistus ei synny täysin valmiina, korjauksia ja uusia arviointeja tarvitaan kokemuksen mukaan 5-10 vuotta eikä tämä ole huonoa valmistelua. On luonnotonta vaatia yksityiskohtia myöten kaiken osumista nappiin.
Mitä lähidemokratialle, itsehallinnolliselle kuntademokratialle jää tehtäväksi uudistuksen jälkeen, niinhän on kysytty ?
Vastaukseni on paljon !
Ja jatkan- kunta voi keskittyä kuntalaisten kannalta aikaisempaa paremmin näihin tehtäviin ja käyttää luovuutta sopimallaan tavalla ihmisille tärkeisiin asioihin.
Yläotsikoksi voi Kuntaliiton tavoin todeta: Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen !
Ehkä on kuitenkin paikallaan avata yleisesti otsikkoa.
Osaamisen ja kulttuurin edistäminen, Elinympäristön kehittäminen, Kunnan elinvoiman edistäminen, Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen.
Kun sain Soinin kuntastrategian tiedot käyttööni, havaitsin joitakin painotuksia jo nyt olevan käytössä soinilaisten
hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Uskon, että Soinia ja maaseutua yleensä huolettaa tulevaisuus Suomessa. Lähimenneisyys oikeuttaa huoleen.
Olen harppomalla lukenut Elinkeinoelämän keskusliiton tilaaman raportin ”Kaupungit kasvavat-miten käy muun Suomen ? ” Raportti on kahden kokeneen, hieman eri näkökulmista katsovien henkilöiden Esa Härmälän ja Osmo Soininvaaran työ, joka julkaistiin 16.5.2018 EK:n seminaarissa. Raporttiin kannattaa tutustua.
Otan pari poimintaa raportista.
Suomen etu ensinnäkin on se,että useampi kuin yksi katiska pyytää paremmin ja enemmän. Tällä Soininvaara ottaa kantaa ajankohtaiseen keskusteluun pääkaupunkiseutu vastaan muu suomi maakuntineen.
Toinen tiivistys Härmälältä on, että maasetua tarvitaan neljän arvoketjun alkuun. Ne ovat elintarviketeollisuus merkittävänä työllistäjänä, metsäteollisuus vientitulojen tuojana, matkailu kasvavana alana ja kaivosteollisuus vielä pienenä , mutta lupaavana alana. Molemmat painottavat peruspalvelujen ja liikenneyhteyksien tärkeyttä. Ehkä tässä olisi vinkkiä teidän soinilaistenkin tarpeisiin.
Olen hyvin pintapuolisesti katsellut 50 vuotta eteenpäin ottamatta huomioon ulkomaailman kehitystä. Haasteita on sielläkin. Maailman levottomuus voi aiheuttaa keskeytyksen välillisesti myös Suomen kehitykseen. Hyvin yleisesti ollaan huolestuneita ilmaston muutoksesta, joka ei jätä ketään koskettamatta. On fiktiokirjailijoita, jotka kuvaavat maailman hukkuvan nousevaan veteen. Silloin olisi etelä-pohjolaisille käyttöä Soinin 240-metriselle Raitamäelle, joka on maakunnan korkein paikka.
No, ken elää, se näkee !

Hyvät soinilaiset !

On ollut ilo paneutua tämän juhlapuheen valmisteluun. Olen tehnyt yhden havainnonkin, Suomessa ei ole toista kuntaa, jolla nimenä on allakassa miehen etunimi ! Sukunimestä ei tämän enempää !
Toivotan teille Monia Armorikkaita vuosia eteenpäin ja Onnea tulevaisuuteenne

Juha Holma ja Juuli Holma

Soinillinen-festivaalin taiteellinen johtaja Juuli Holma (sello) ja isänsa, kuorojohtaja ja säveltäja Juha Holma (säestys) esittivät teemoja Soinillinen 15 – 16.7. tapahtumaan.

Juha-Pekka Keisala

Soinin kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Keisala toi tervehdyksensä tilaisuuteen ja onnitteli kuntaa ja kaikkia kuntalaisia.

Noora Hautakangas

Päivän ihastuttavana ja osaavana juontajana toimi Noora Hautakangas, Soinista lähtöisin, tottakai!

”Musiikkifanit”
AA-SiiPe_180819

JÄTÄ KOMMENTTI