Suomenselän tarinoita 1 nyt myynnissä – Moni myytti avautuu ja sukujen alkuperä selviää

0
Ähtäri-Seuran rahastonhoitaja Hanna Notkonen (vas.) ja sihteeri Ulla Akonniemi laittoivat vasta painosta saapuneita kirjoja kuoriin postitettavaksi ennakkotilaajille. Etualalla kirjoittaja Heikki Hämäläinen. (Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Teksti ja kuvat: Jouko Siirilä

Tässä viikonvaihteessa käynnistyi Ähtäri-Seura ry:n Suomenselän tarinoita 1 –kirjan myynti Järvi-Pohjanmaan ja Suomenselän kirjakaupoissa. Jo pikaluenta sen paljastaa, että nyt on ilmestynyt merkkiteos, jolla on sijansa jokaisessa joulupukinkontissa seutukunnillamme.

Kirjoittaja Heikki Hämäläinen harmittelee historiatutkimuksen yliopistojen opinnäytetöistä perinnelehtien artikkeleihin keskittyvän nykyisin vahvasti 1900-luvun historiaan ja erityisesti viime vuosisadalla käytyihin sotiin. Sikäli kun esimerkiksi Ruotsin vallan aikaista tutkimusta tehdään, tutkimusaiheet ovat yleensä koko Suomen kattavia.

– Paikallishistorian tutkimus on jäänyt suureksi osaksi harrastelijatutkijoille, jotka kirjoittavat kyläkirjoihin, kotiseutulehtiin ja sukukirjoihin.

Tavallisen rahvaan, talonpojan historiaa menneillä vuosisadoilla on tutkittu paikallistasolla erityisesti vähän. Nyt tähän historian mustaan aukkoon on saatu valoa Suomenselän alueella, joka kattaa vanhastaan niin Järvi-Pohjanmaan kuin Kuusiokunnatkin aina Virroilta Ruovedelle asti. Suomenselän tarinat –teos vahvistaa, purkaa ja selittää seudun paikallishistoriaan liittyneitä myyttejä historiallisten lähteiden avulla.

Kaikkea muuta kuin ”helppoa heinäntekoa”

Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella sekä Jyväskylän maakunta-arkistossa työskennellyt Heikki Hämäläinen sanoo suomalaisten esi-isien olleen vielä 1870-luvulle asti lannalta tuoksuvia talonpoikia. Tuolloin vain seitsemän prosenttia väestöstä asui kaupungeissa. Kirjallisuudessa talonpoikia, ”maalaisia” on toisinaan pidetty vähän yksinkertaisina yhden elinkeinon harjoittajina. Heidän pioneerityötään on saatettu vähätellä sen kaltaisella toteamuksilla kuin ”helppoa kuin heinänteko”.

Heikki Hämäläinen torjuu teoksensa kuvauksilla populistiset väitteet siitä, että elämän maaseudulla olisi ollut yksitotista ja vain vähän älyllisiä ponnistuksia vaativaa.

”Talonpojat joutuivat tuntemaan elinympäristössään metsästys-, kalastus- ja viljelystekniikat, tapaoikeuden sekä valtakunnan lain pääpiirteet”, Hämäläinen muistuttaa sanoen kirjan johdannossa, että he elivät aikana, jolloin selviytyminen, hengissä pysyminen oli kiinni näiden taitojen hallinnasta. Talonpojat eivät olleet harmaata massaa.

Hämäläinen määrittelee kirjansa mikrohistorialliseksi kotiseutulukemistoksi, joka sisältää kuusi erillistä tutkimusta.

Suomenselän tarinoita 1-kirjan kansikuvana on Satakunnan asukkaiden erämaista noin vuonna 1450 laadittu luettelo. Alhaalta katsoen 7. ja 8. rivillä mainitaan Pentti Paroisen Pirkkalan Messukylästä omistavan kaksi ”miehenmetsää” Ätsävedellä” eli Ähtärinjärvellä.

”Tutkimuksiin on sisällytetty runsaasti kuvia tuon ajan asiakirjoista ja myös selostusta tutkimuksen etenemisestä, niin että nämä innostaisivat muitakin paikallisia tutkijoita Ruotsin vallan ajan tutkimukseen asiakirjalähteiden avulla.”

Vuoden verran kirjan parissa viettäneen kirjoittaja lupaa teoksensa tuovan selvityksen esimerkiksi Tohnin äijän, suurikokoisen ja väkevän miehen legendaan. Asianomainen luku kirjassa selvittää miehen oikean nimen ja legendan syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. 222-sivuisessa kirjassa selvitetään myös keitä olivat ja mitä varten Töysän, Alavuden ja Peräseinäjoen metsissä kiertelevät kruunun palkkalistoilla olevat ”kytät”. Neljäs luku tekee selvyyttä Soinin suvusta sekä Suihkon suvusta Ilomantsista Ähtäriin, samoin kuin Soinin Keisareiden alkuperästä.

Johan Nyberg – arkistot avaavat kansanperinteenkin unohtaman
elämänkohtalon

Kirjan varsinainen huipennus on mielestäni paikallisessa perinteessäkin tuntemattomaksi jäänyt kuvaus ruotusotamies Johan Nybergin (1735-1804) monitahoisesta elämästä. Paikoin hyvinkin intiimi kuvaus Pommerin sodassakin olleen ja lopulta ruttoon kuolleen Nybergin vaiheista perustuu muun muassa 1700-luvun ja 1800-luvun alun käräjäpöytäkirjoihin.

Lähes Seiska-lehden tapaisia suorasukaisia paljastuksia ja todistajanlausuntoja sisältävään pienoiselämänkertaan kietoutuu myös moni Ähtärin nykyisen keskustan tienoilla sijainneen tilan ja suvun aikalaisjäsen.

Nybergin elämänkerran julkituominen kuvaa hyvin Hämäläisen sitkeyttä ja nöyrän uteliasta tutkijan mieltä sekä myönteisen ymmärtävästi menneisyyteen suhtautuvaa asennetta. Uskon, että kirjan luettua monelle muullekin syntyy ajatus siitä, että tällaisella asenteella historiaa on tarkasteltava. Ei mestaroiden jälkikäteen vaan uskoen ihmisten niin ennen kuin nytkin luovivan elämässään eteenpäin parhaan ymmärryksensä valossa.

Jään odottelemaan Hämäläisen suunnitelmissa jo olevaa jatko-osaa. Suomenselän lähihistoriaa ei suinkaan ole tässä ammennettu tyhjiin edes asiakirjojen valossa. Päinvastoin. Suomenselän tarinoita 1 –kirjaa on voinut ostaa perjantaista alkaen Alajärven, Soinin, Ähtärin, Virtain, Alavuden ja Kuortaneen kirjakaupoista.

 


 

Perustavan_tuki_200219

JÄTÄ KOMMENTTI