Kalastusluvat ja kalastusrajoitusten tietämys kuntoon kesäksi

0
Jokamiehenoikeuden perusteella saa onkia ja kalastaa, mutta ennen kalaan lähtöä tulee selvittää kalastusluvan tarpeellisuus. (K-Media/Jukka Ketonen)

Kalastajan on hyvä tietää alueensa kalastusrajoitukset. Järvi-Suomessa uhanalaiset lohikalat ovat rauhoitettuja.

 

Kalastus kannattaa aina ja vesillä voi ottaa rennosti, kun kalastusluvat ovat kunnossa. Kalastajan tulee kuitenkin tietää alueelliset pyyntimitat, lajirauhoitukset ja muut kalastusrajoitukset. Järvi-Suomen luontaiset muikku-, kuha-, ahven- ja haukikannat ovat runsaat ja saalista riittää kalastajille. Kalastajan kannattaa keskittyä luontaisten kalakantojen kalastukseen ja hyödyntämiseen kesäpöydän herkkuina.

Järvi-Suomessa on lukuisia kalastusrajoituksia uhanalaisten lohikalojen ja saimaannorpan suojelemiseksi. Rasvaevällinen järvitaimen on rauhoitettu kokonaan Järvi-Suomessa ja rasvaevällinen järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä. Saimaannieriä on rauhoitettu Kuolimossa sekä Puumalansalmen ja Vuoksen niskan välisellä alueella sisältäen myös Luonterin.

Lajirauhoitus ei koske pääosin istutettuja järvitaimenia ja –lohia, joilta on kalanviljelyssä jo poistettu rasvaevä. Kalastaja tietää tämän perusteella, että rasvaevällinen yksilö on vapautettava ja rasvaeväleikattu on tarkoitettu saaliiksi. Järvilohen vaellusreiteillä Vuoksen vesistössä myös rasvaeväleikatun järvilohen kalastus on kielletty kesä-elokuussa.

Kalojen pyyntimitoilla turvataan lajien luontainen lisääntyminen ja lisätään istutusten tuottavuutta. Järvi-Suomessa rasvaeväleikatun järvilohen pyyntimitta on 60 senttimetriä. Rasvaeväleikatun järvitaimenen pyyntimitta on 50 senttimetriä ja nieriän 60 senttimetriä.

Alueelliset poikkeuslupapäätökset ja poikkeukselliset kalojen alimmat ja ylimmät pyyntimitat löytyvät kalastusrajoituspalvelusta osoitteesta www.kalastusrajoitus.fi. Sieltä löytyvät muutkin alueet, joissa yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa tai niitä on rajoitettu.

Saimaan verkkokalastuskielto jatkuu kesäkuun loppuun saakka

Saimaalla verkkokalastus on kielletty vuosittain saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15. huhtikuuta–30. kesäkuuta. Kielto ei koske alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, mutta sen sijaan samalla rajoitusalueella on kielletty ympäri vuoden saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttö. Vaarallisia pyydyksiä ovat esimerkiksi riimu- ja vahvalankaiset verkot sekä löysänieluiset katiskat ja merrat. Rysien, mertojen ja katiskojen nielu ei saa venyä missään olosuhteissa yli 15 sentin.

– Kalastusrajoitukset turvaavat erityisesti kuuttien elossa säilymisen. Verkkokalastus on kuuteille erityisen vaarallista niiden ensimmäisten elinkuukausien aikana jatkuen heinäkuuhun saakka, ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelujen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.

Saimaan verkkokalastusta ja saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttöä on rajoitettu noin 2600 neliökilometrin kokoisella yhtenäisellä rajoitusalueella vuodesta 2016 alkaen. Rajoitusalue muodostuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostetuista noin viiden kilometrin suoja-alueista sekä niitä yhdistävistä alueista lahtialueet mukaan lukien.

Kalastusrajoitukset perustuvat ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelujen ja osakaskuntien välisiin sopimuksiin sekä valtioneuvoston asetukseen niillä alueilla, joilla sopimusta ei ole voimassa. Rajoitusten noudattamista valvovat viranomaiset ja osakaskuntien valtuuttamat kalastuksenvalvojat. Kalastusrajoitusten tarkemman sisällön ja kalastusrajoitusalueen laajuuden voi tarkastaa WWF:n verkkopalvelusta.

www.kalat.fi

 

Koiviston 20-v_140917

JÄTÄ KOMMENTTI