Kotitalousopetuksen tarpeellisuutta alakouluissa ja lukioissakin olisi myös syytä pohtia, jotta tiedot ja taidot jalostuisivat arjen hallinnan voimavaraksi tulevaisuuden koteihin.
Kotitalousopettajien liitto vaatii kaikille yhteisen kotitalousopetuksen tuntimäärän lisäämistä. Nykyisen kaikille yhteisen kolmen vuosiviikkotunnin lisäksi tarvitaan 1 – 2 vuosiviikkotuntia, jotka mahdollistavat systemaattisen ja pitkäkantoisen opetuksen. Tällä voidaan vastata yhteiskunnan ja kotien tuomiin haasteisiin. Lisäksi kotitalous on lähes koko maassa suosituin valinnaisaine, eikä sen asemaa valinnaisaineena saa heikentää. Kotitalousopetuksen tarpeellisuutta alakouluissa ja lukioissakin olisi myös syytä pohtia, jotta tiedot ja taidot jalostuisivat arjen hallinnan voimavaraksi tulevaisuuden koteihin.
Kotitalousopetus kehittää arjen hallinnan taitoja ja vahvistaa yhteiskunnassa tarvittavia kansalaisen taitoja. Näitä ovat ajattelun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, käden ja ilmaisun, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot. Kotitalous on taitoaine, jossa toteutetaan yhteiskunnallista kasvatusta käytännönläheisesti ja tasa-arvoisesti. Oppiminen tapahtuu ryhmissä yhdessä tekemällä. Tällä on valtava merkitys syrjäytymisen ehkäisijänä ja elämäntaitojen valmentajana. Kotitalous-oppiaine tarjoaa onnistumisen kokemuksia myös hyvin erilaisille ja eritasoisille oppijoille sekä mm. maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Kotitalouden hallinta on kriittinen kansalaisen taito sekä nuoren että aikuisen arjessa selviytymiselle.
Kotitalouksissa vaadittava osaaminen on teknologian myötä laajentunut ja monimutkaistunut. Tulevaisuuden kuluttajat tarvitsevat tietoja ja taitoja, joita ennen ei ole ollut tarvetta opettaa. Huomattava on myös, että vaikka kotitalouksiin on tullut uusia tieto- ja taitovaatimuksia, mitkään vanhoista kotitalouden taidoista eivät ole kadonneet.
Kaikki nuoret saavat käytännönläheistä opetusta kodin ruokakulttuurista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävistä tottumuksista – puhuttiinpa sitten päivärytmistä, aterioista, mediankäytöstä tai hyvistä tavoista. Kestävää kehitystä, kierrätystä, ekologista ja eettistä kuluttamista harjoitellaan samoin käytännön tekemisen ja jokapäiväisten valintojen kautta. Kotitalous on elämässä, niin kotona kuin työssä, tarvittavien taitojen kehittämistä ja oppimista.
Latautuu ...
Olen monesti ihmetellyt kotitalouden suosiota valinnaisaineena. Jotkut pojat käsittääkseni valitsevat sen siksi, koska se on helppoa, ei tarvitse istua pulpetin ääressä ja saa syödä tyttöjen tekemiä leivoksia. Suurin osa kuitenkin todennäköisesti valitsee kotitalouden siksi, koska se on oikeasti kiinnostavaa, hyödyllistä ja mukavaa.
Omakohtainen kokemukseni 7-luokan pakollisista kotitaloustunneista on hyvin negatiivinen. Ryhmätyöskentely ei toiminut, eikä minua muutenkaan siinä iässä oikein kiinnostanut leipoa kakkuja tai varsinkaan valmistaa jotain keittoa tai kastiketta. Valinnaiseksi en kotitaloutta ottanut, koska en kokenut sitä millään tavalla tarpeelliseksi tai kiinnostavaksi.
Näin myöhemmin kyllä varsin hyvin ymmärrän kyseisen aineen merkityksen ja tärkeyden. Nyt kaipaisin niitä tietoja ja taitoja, mutta yli kymmenen vuotta sitten opeteltuja juttuja ei vain muista. Lukiossa tai ammattikoulussa kotitalouden opiskelu olisi hyödyllisempää ainakin niille, jotka muuttavat omaan asuntoon vasta toisen asteen opintojen jälkeen.
Kotitalouden opettaminen alaluokilla siihen tyyliin, kuin sitä tämän alueen yläkouluissa opetetaan, on mielestäni aivan turhaa. Perusasiat ruokailusta ja terveellisistä elämäntavoista voi alakouluissa ihan hyvin sisällyttää ympäristöoppiin, kansalaistaitoon tai muuhun vastaavaan.