”Kuntauudistus on hallituksen ehdottomasti tärkein rakenneuudistus”, sanoo pääministeri Jyrki Katainen (kok.) Talouselämä-lehden haastattelussa. Katainen vakuuttaa, että hallitus vie kuntaremontin läpi.
”Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa”, Katainen sanoo. Hän muistuttaa, ettei kuntien lukumäärä ole uudistuksen oleellinen asia, vaan säästöt, joita remontin pitäisi tuoda.
Pääministerin lupaus on kova. Kuntakapina on roihunnut ilmiliekeissä sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti viikko sitten julkaisi kartan, jonka mukaan Suomessa olisi muutaman vuoden kuluttua vain 70 kuntaa nykyisen 336 sijaan.
”Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina niin nopeasti, että kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi”, pääministeri muistuttaa.
Uudistuksen tärkeydestä kertoo, että pääministeri aikoo lähteä itse esittelemään suunnitelmia kuntiin.
Vastustajat lyövät luun kurkkuun
Moni uskaltaa silti epäillä, että vastustajat lyövät hallitukselle lopulta luun kurkkuun.
Kapinalippuja liehuu hallituksen omissakin riveissä. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vakuutti syksyllä eduskunnalle, etteivät demarit hyväksy pakkoliitoksia. Myös hallituksen pikkupuolueet ovat ottaneet etäisyyttä uudistukseen.
Jopa osa kokoomuslaisista vastustaa hanketta. Puolueen koviin nimiin kuuluva kansanedustaja Eero Lehti on mollannut kuntauudistusta jyrkin sanoin.
Pääministeriä nurina ei horjuta. Hän kertoo puhuneensa uudistuksesta Jutta Urpilaisen kanssa vastikään ja on vakuuttunut, että ”sosiaalidemokraatit ovat täysin sitoutuneita kuntauudistukseen”.
”Totesimme Urpilaisen kanssa yhdessä, että tää me viedään maaliin!”
Lähde: Talouselämä
Latautuu ...
Tuskin Katainen ja Virkkunen pystyvät viemään kuntauudistusta maaliin saakka. Se ei tuota ollenkaan sellaisia säästöjä kuin havitellaan. Kuntatyöntekijöillä on viiden vuoden työpaikkatakuu eikä siihen pystytä puuttumaan rikkomatta työmarkkinasopimusoikeudellisa asioita. Saneluratkaisu merkitsee pakkoliitoksia. Kuntauudistusten hintana olisi noin 100 000 uutta työtöntä kuntasektorilta. Lisäksi lähes kaikki palvelut katoaisivat keskuskuntiin ja maaltamuutto uusiin kuntakeskuksiin palvelujen perässä merkitsisi asuntojen huomattavaa kallistumista. Gryndereiden valta kaavoitusasioissa kasvaisi tällöin vielä nykyistäkin enemmän. Kuntauudistuksella ei pystyttäisi maksamaan valtion velkaakaan. Taka-ajatuksena on muuttaa kuntakenttää sillä tavalla, että se palvelee paremmin nykyisten hallituspuolueiden asemaa kunnissa. Eipä tarvitse kansanedustajaehdokkaiden enää seuraavissa eduskuntavaaleissa 2015 käydä syrjäalueilla, kun voi sanoa, että maakunnan keskuksessa tavataan. Outoa on, että sisäministeri Virkkunen yrittää tällä tavalla päteä. Onko valta kihahtanut lopullisesti hattuun ja tajuaako kokoomus, että sitä odottaa raju tappio kunnallisvaaleissa lokakuussa?