LUKIJALTA | Järviseudun innovaatiot kaipaavat jatkoa

1
Lukijan mielestä, niin Mäkelänmäki ja koko muu seutukuntamme tarvitsee kipeästi uusia innovaatioita ja teollisen valmistuksen jatkumoja. Ilmakuvassa Mäkelänmäen teollisuuskeskittymä Alajärven Luoma-aholla (Kuva: Henry Joensuu)

Meillä on yhden käden sormin laskettavissa olevia yrityksiä, jotka täyttävät edellytykset tällä hetkellä hakea kasvaviksi tai kasvuhakuisiksi yrityksiksi. Samanaikaisesti kuntien tai kuntainliittojen järjestämät koulutukset ovat suuressa muutoksessa. Oppilaspaikkoja ja eritoten aloituspaikkoja pienennetään jatkuvasti maakunnan keskustan hyväksi. Jos emme herää heti, niin ne  vähäisetkin koulutuspaikat otetaan meiltä pois. Opetussuunitelmia on uudelleen muokattava ja saatava ne oppilaita houkutteleviksi kohteiksi koulutusmarkkinoilla. Kouluissa on tällä alueella vakavan miettimisen paikka.

 

 

Uutena pilottihankkeena tarjoan mietittäväksi ajatusta siitä, että lähdetään sijoittamaan lämpötilojen mittaustekniikkaan erityisesti ruokateolisuuden laadunvalvonnan näkökulmasta. Onhan meillä omasta takaa pienimuotoista vihannes- ja marjateollisuutta. Pakastetut tuotteet tarjoavat kuitenkin hyviä  laajennusmahdollisuuksia aina vientiin asti.  

Osana koulutuspoliittista ratkaisua on Järviseudun alueella siis tähdättäva tulevaisuuden kannalta juuri niihin toimialoihin joilla on tällä alueella tulevaisuutta. Korkean teknologian yrityksiä voidaan myös siirtää alueelle, jos meillä on tarjota alueella koulutettua työvoimaa, teollisuustontteja ja samalla myös houkuttelevia  asuntoalueita. Kaavoitukseen on silloin lähdettävä satsaamaan rohkeasti ja synnytettävä samalla myös uusia teollisuusalueita valtatien varrelta.  Idea Hoiskon teollisuuskylästä, jossa jatkojalostetaan puu- ja metalliteollisuuden tuotteita suunnittelemalla yhä uusia käyttötapoja tuotteille on hyvä ja kannatettava. Se on lähtölaukaus koko teollisuuden muokkaamiseen uuteen asentoon vastaamaan tulevaa kysyntää vientikaupan rakennustuotteille. Se  tarvitsee tuekseen logistiikkaan panostusta, metsästä ja valimosta tehtaaseen ja aina satamaan asti olevaa kuljetusketjua. 

Järviseudun väki on tunnetusti kekseliästä ja hakee innovaatioita kaikin tavoin ideoilleen. Keksintösäätiön asiamies antaa tukeaan tarvittaessa tuotteen tai palvelun kaupallistamiseen. Eri tuotantoprosessien tehostaminen edellyttää myöskin rahoituspalvelujen turvaamista alueella. Esimerkkiä tästä tarjoaa vaikkapa Oulun kaupungin riskisijoitusrahasto, jossa pyritään työllistämään 2 500 ihmistä 50 miljooonan euron panostuksella. Järviseudun alueelle ssma tarkoittaisi asukaslukuun suhteutettuna 5 miljoonan euron panosta ja noin 250 ihmistä työllistäen.

1 KOMMENTTI

  1. Teollisuus ja kauppa tarvitsevat toimivia tieyhteyksiä. Pohjois- eteläsuunnassa pitää rakentaa 580 kilometriä pitkä Suomenselän valtatie välille Oulu-Kärsämäki-Halsua-Vimpelin Sääksjärvi-Alajärven Hoisko-Ähtäri- Kuru-Tampere. Vähittäiskauppa ja tukkukauppa hyötyvät eniten hankkeesta eri tavaroiden myynnissä. Tien vaikutuspiirissä asuu noin 500 000 asukasta, joka on noin 10 prosenttia koko Suomen väestöstä. Tiellä on myös matkailullista merkitystä. Kesäisin siellä voi käydä Halsualla raveissa. Kärsämäen huoltoasemalla, Ähtärin eläinpuistossa. Alajärven ja Vimpelin pesäpallo-otteluissa, Alajärven Rokulipaivllä ja Tampereen alueen monien eri alojen messuilla. Talvisinkin riittää tapahtumia eri näyttelyistä ja urheilutapahtumista johtuen.

    Aluemedian toimittaja ajoi pieniä pätkiä aiotusta yhteydestä joskus 80-luvulla yhdessä liikenneministeriön edustajan kanssa. Jo tuolloin todettin, että tämä viimeinen pohjois-eteläsuuntainen yhteys on kiinnostava hanke toteutettavaksi. Jos ja kun valtiolla on rahaa hankkeen toteuttamiseksi, niin se kannattaa tehdä jo yksistään aluepoliittisista syistä johtuen. Järviseutu tarvitsee kunnon yhteydet. Metalli- ja metsäteollisuuden tulevaisuuden tarpeet on huomoitava kasvuhakuisille yrityksille. Niistä on riippuvainen alueemme hyvinvointi ja tulevaisuus houkuttelevana asuinpaikkana.

JÄTÄ KOMMENTTI