Muutokset taloudessa, tekniikassa ja omistajakunnassa ovat viime vuosina asettaneet isoja haasteita suomalaiselle metsätaloudelle. Kasvava osa metsänomistajista on tänä päivänä uuden polven metsänomistajia, jotka tarvitsevat aikaisempaa sukupolvea enemmän apua metsänhoidossa. Tukea haetaan metsänhoitoyhdistyksiltä, jotka ovat päivittäneet toimintaansa vastaamaan paremmin tämän päivän haasteisiin. Yhdistykset esittelevät toimintaansa 19. – 24.4. vietettävällä Metsänomistajaviikolla.
Metsätalous on yksi Suomen perinteisimmistä aloista. Tänä päivänä se törmää kuitenkin monenlaisiin haasteisiin alan teknistymisen ja talouden heittelyn myötä. Vaikka esimerkiksi puukauppa on jälleen pyörähtänyt käyntiin, se ei vielä pyöri metsänomistajien toivomalla tasolla.
- Metsänomistajille kuuluu aika hyvää nyt, kun puukauppa on käynnistynyt. Kysyntä ei kuitenkaan ole vielä hirveän hyvää ja hintaheittelyt aiheuttavat päänvaivaa. Haasteita tulee myös esimerkiksi veroetujen ja erilaisten tukien tuntemisesta, kertoo metsänomistaja Henna Vuotila, joka on valittu Vuoden nuoreksi metsänomistajaksi.
Vaikka suuri osa metsänomistajista hoitaakin vielä metsänsä itse, mukaan mahtuu myös kasvava määrä etämetsänomistajia, jotka ovat tavallisesti perineet metsäomaisuutensa. Etämetsänomistajat tekevät metsään liittyvät päätökset itse, mutta käytännön työskentelyn hoitaa joku muu. Henna Vuotila kertoo saaneensa arvokasta apua metsänhoitoyhdistykseltä.
- Siellä on joka alalta tietoa ja taitoa, jota itselläni ei vielä uutena metsänomistajana ole. Jokaisen metsänomistajan tulisi miettiä omalla kohdallaan, mitä haluaa metsäomistukseltaan, sillä metsänhoitoon ei ole pakko valita sitä perinteistä tapaa, Vuotila pohtii.
- Uskon, että moni uusi metsänomistaja kaipaisi vielä neuvoja esimerkiksi metsien monimuotoisuudesta ja perinteisestä poikkeavista käyttömahdollisuuksista, jotta tohtisi hoitaa metsiään eri tavalla kuin on totuttu.
Metsänhoito siirtyy verkkoon
Muutokset metsänomistajakunnassa sekä metsätalousalalla ylipäänsä ovat vaikuttaneet myös metsänhoitoyhdistysten toimintaan. Mitä enemmän sukupolvenvaihdoksia metsätiloilla tehdään, sitä suuremmaksi palveluiden tarve kasvaa. Palveluista päättävät metsänomistajat itse, sillä he miehittävät metsänhoitoyhdistysten hallituksia ja valtuustoja.
- Metsätilat vaihtavat omistajaa noin 25 vuoden välein eivätkä tulevat metsänomistajat välttämättä ehdi, osaa tai halua hoitaa metsiään itse. Metsänhoitoyhdistyksiltä on takanaan yli satavuotinen historia eikä näköpiirissä ole mitään, mikä katkaisisi tämän perinteen, toteaa Järvi-Suomen Metsänomistajien liiton aluejohtaja Pauli Rintala.
Metsänomistajilla on saatavillaan sekä apua käytännön metsätöihin että neuvontaa ja koulutusta. Tällä hetkellä tärkeimmäksi avuksi ovat muodostuneet puukauppaan liittyvät palvelut. Toimintaympäristön muutosten myötä myös metsätaloutta ollaan nyt viemässä verkkoon.
- Metsänomistajat voivat käyttää SilvaNetti-verkkopalvelua, jonka avulla esimerkiksi etäomistajat, yhtymät ja perikunnat voivat hallita metsäomaisuuttaan netin välityksellä. Ohjelmalla voidaan hallita eri puolilla Suomea olevia metsätiloja ja tehdä käyttö- ja hoitopäätöksiä hajautetusti, Rintala kertoo.
Metsänhoitoyhdistyksissä vietetään Metsänomistajaviikkoa 19. – 24.4. Teemaviikon aikana yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa ympäri Suomen. Lisätietoa paikallisista tapahtumista löytyy osoitteesta www.mhy.fi.
Latautuu ...
