Kuivuus kellastuttaa koivun lehdet
Vaikka Suomessa saadaankin nauttia neljästä vuodenajasta, viime talven runsaat lumet ja kesän helteet eivät ole meillä aivan tyypillisiä ilmiöitä. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksesta luontoon on puhuttu paljon, mutta nyt näyttää siltä, että tänä vuonna on selvitty melko vähällä.
Vaikka luminen talvi ja kuuma kesä koettelivatkin Suomen metsien kuntoa, poikkeuksellisista sääolosuhteista selvittiin kunnialla. Metsissä ei juurikaan ole nähtävillä heti havaittavissa olevia vaikutuksia rajun sään jäljiltä.
- Talven runsaat lumet taivuttivat etenkin lehtipuita, mutta niihin ei jäänyt merkittävästi pysyviä haittoja. Nähtäväksi jää, nähdäänkö seuraavana kasvukautena merkkejä kesän helteistä. Takavuosina on esiintynyt vanhempien kuusien harsuuntumista, jos edellinen kasvukausi on ollut kuiva ja kuuma, kertoo metsäneuvoja Markku Modig Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.
Kulunut kesä oli paitsi kuuma, myös kuiva, sillä sateet jäivät vähäisiksi. Vaikka kuiva kausi näkyykin joillain alueilla koivunlehtien ruskettumisena, puusto ei kuitenkaan ole juuri kärsinyt kuivuudesta. Esimerkiksi karut mäntymetsät ovat päinvastoin hyötyneet lämmöstä.
- Puuntaimet ovat kärsineet yllättävän vähän, vaikka esimerkiksi kuusentaimien kohdalla käytetään uutta istutustapaa, jossa taimet istutetaan mättääseen. Juuristo on ehtinyt kehittyä mättäässä niin hyvin, että taimi saa tarvitsemansa veden.
Myrskyistä taloudellista vahinkoa
Keskikesän rajuilla myrskyillä oli luultavasti suurimmat vaikutukset metsiin, sillä trombit kaatoivat hehtaareittain puita eri puolilla Suomea. Vaikka meillä on ollut aikaisempina vuosina suurempiakin myrskyjä, tänä kesänä vahingot ovat olleet joillakin metsätiloilla todella suuria, kun lähes koko puusto on kaatunut.
Taloudellisessa mielessä puiden kaatuminen, katkeilu ja arvon aleneminen ovat olleet ylivoimaisesti suurimpia myrskyjen aiheuttamia vahinkoja.
- Uudistusikäisissäkin metsissä tulee varmaan 20-30 prosentin vahinkoja puiden normaalista arvosta. Kasvatusmetsissä, joissa puut ovat menneet nurin ennen aikojaan, vahingot ovat varmaankin viidenkymmenen prosentin luokkaa hakkuuarvosta, Modig arvelee.
Sääilmiöihin ei voi varautua
Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa tuoda tullessaan lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka aiheuttavat luonnolle uusia haasteita.
- Ilmastonmuutoskeskustelussa on peloteltu ihmisiä sillä, että puut eivät ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Toisaalta monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että metsät sopeutuvat ihan hyvin, Modig pohtii.
Rajuihin sääolosuhteisiin ei juurikaan voi varautua. Modig näkee esimerkiksi kastelun kuivina kausina enemmän puutarhapuolen kuin normaalin metsätalouden toimenpiteenä. Mahdollisten tuhojen selvittelyyn metsänomistajille on kuitenkin tarjolla apua.
- Metsänhoitoyhdistyksillä on koko maan kattava verkosto, josta voi saada neuvoja ja tukea. Esimerkiksi myrskyn kaatamien puiden raivaus hoidetaan koneellisesti ja on enemmän metsäyhtiöiden heiniä, mutta myös metsänhoitoyhdistyksiltä voi saada koneellista puunkorjuuapua sekä ensiapua muun muassa teiden auki raivaamiseen myös miestyönä.
Tuholaishyönteiset pitävät lämpimistä kesistä
Sääolosuhteiden vaihtelu vaikuttaa puiden kasvuympäristön lisäksi myös metsissä viihtyviin tuholaishyönteisiin. Lämpimien kesien ansiosta perinteisillä kaarnakuoriaisilla, esimerkiksi kirjanpainajilla, alkaa olla nykyään kahta sukupolvea yhden kesän aikana. Tiettyjä lajeja tavataan myös aikaisempaa isommilla alueilla.
- Esimerkiksi aikaisemmin pelkästään etelärannikolla elänyt havununna on levinnyt Vaasa-Joensuu-linjalla asti, ja myös tähtikudospistiäinen on lisääntynyt paikallisesti. Ruskomäntypistiäiset sen sijaan ovat yleisiä koko maassa, ja tekevät tuhojaan tuon tuostakin, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Antti Pouttu.
Poutun mukaan vielä on vaikea sanoa, onko ilmastonmuutos vaikuttanut metsien tuhohyönteisiin millään tavalla. Viime aikojen sääilmiöt ovat vielä hajonnan puitteissa melko normaaleja.
- Kotimaisten tuholaislajien lisääntymisen sijaan olen enemmän huolissani vieraslajeista, joita ihmiset tuovat Suomeen esimerkiksi puutavaran, pakkausmateriaalien tai ulkomaanmatkoilta kuljetettujen kasvinalkujen mukana.
Kaarnakuoriaiset, havununnat, tähtikudospistiäiset ja ruskomäntypistiäiset tekevät tuhojaan pääasiassa havumetsissä, etenkin männiköissä. Yksi tapa yrittää vähentää tuholaishyönteisten aiheuttamia tuhoja on huolehtia metsien elinvoimaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi heikkokuntoisten, kuolevien puiden korjaamista pois metsästä.
Latautuu ...
