Muuttuvaa Seinäjokea – Törnävän Sairaala (Edvard Björkenheim)

0
Törnävän sairaala. Kuva: Unto Rissanen

Törnävän Sairaala. Tämän sairaalan, kuten koko Etelä-Pohjanmaan historian merkittävänä osana on ollut Edvard Björkenheim.

Ruotsin teollisuushistoriassa Björkman nimi on hyvin tunnettu, tästä suvusta polveutuu Björkenheimin suku.

Björkenheimin silta 50-luvulla. Kuva Unto Rissanen

Adolf Edvard Björkenheim syntyi Turussa 29.1.1856, sisarussarjan nuorimpana. Isältään ja isoisältään hän oli perinyt toimeliaisuutensa, lämpimän inhimillisen henkensä, joka tunsi syvää sosiaalista vastuuta lähimmäisistä, sekä aidon uskonnollisuutensa.

Edvardin isä kuoli 1869 Turussa, mutta hänet haudattiin Orisbergiin. Äiti oli kaikessa Edvardin uskottu ja isäänsä hän kunnioitti ja rakasti.

Edvard aloitti koulun Turussa 1863 Pientenlasten koulussa, siirtyi sitten kolmen vuoden kuluttua Suureen kouluun. Edvard koki jo nuorena elämän vakavuuden kun ankeat ajat katovuosineen ja ankara koulukomento kuului nuoren pojan elämään.

Piirisairaalan puistoa 1950-luvulla. Kuva: Unto Rissanen

Vuojoen maatila tai pikemminkin kartano, käsitti 40 huonetta, jossa portaikon kukkaset vaihdettiin kaksi kertaa viikossa. Lapsuus kartanossa oli riemullinen.

1871 Edvard merkittiin Haminan kadettikouluun, valmistavan luokan oppilaaksi. Hänen arvosanansa olivat uskonnossa ja tanssitaidossa 11, kun korkein arvosana oli 12, muut numerot eivät olleet yhtä hyviä.

Edvard asui ja opiskeli Upsalassa ja valmistui täällä agronomiksi. Upsalaan hän sai myöskin tiedon lapsuuden ihastuksensa Augustan kihlauksesta. Myös seurustelu Charlotten kanssa päättyi, tämän kihlautuessa toisen miehen kanssa. Vaikka Edvard pettyikin kovasti, voitti hän kuitenkin itsensä ja Orisberg oli hänen kutsumuksensa. Hän kehitti Orisbergistä mallitilan.

Hän avioitui Ingridin kanssa Vaasassa 17.7.1879, heille syntyi yhteensä 8 lasta.

Edvard Björkenheim oli aatelissäädyn edustaja valtiopäivillä 1885-1904.

Edvard Björkenheimin elämän sisältöjä oli raittiustyö, uskonnollisuus ja hän oli myös isänmaallinen puhuja. Ilmajoella 1911 hän sanoi ” Mistä mieluimmin puhuisimmekaan, kuin kunnallisen, aineellisen ja henkisen elämämme kehittämisestä”

Edvard Björkenheimin toimesta perustettiin tämä, silloin maan ensimmäinen ja suurin piirisairaala. Hän oli sen johtokunnan puheenjohtaja ja hänen aloitteestaan nousi tälle seudulle myös heikkomielisten ja kaatumatautisten lasten hoitola.

Sijoituspaikasta kilpailivat mm. Seinäjoki, Alajärvi, Alavus, Lapua ja Kauhajoki. Alavutta sijoituspaikaksi esitettiin, koska siellä oli halkojen hinta joitakin pennejä halvempi kuin Seinäjoella. Sijoituspaikaksi valittiin kuitenkin Seinäjoki.

Törnävän sairaalan keittiötä. Kuva Unto Rissanen

Lehdistön käynti tällä paikalla tuolloin: ” Koko alue tekee sen vaikutuksen, että tänne asettuu asumaan erityinen suuri perhepiiri, joka haluaa elää omaa, itsenäistä, muun maailman touhusta vapaata elämää ja on sen mukaisesti varustanut kotinsa, raivaten itsellensä rauhallisen alueen havumetsän keskelle ja rakentaen sinne komeat, valkeaksi rapatut asumukset, silmälläpitäen samalla sitä, että jokaiselle asukkaalle tulee hyvää tilaa ja viihtyisä elämä.

Osaton sisääntuloaula. Kuva: Unto Rissanen

Sairaalarakennukseen päästään rakennuksen keskeltä meneviä leveitä portaita myöten, josta käytävät haarautuvat kummallekin siivelle. Tämän rakennuksen kumpaisessakin kerroksessa on 36 huonetta, näistä on yhteisiä suuria sairashuoneita 1 kummassakin kerroksessa ja tulee kuhunkin huoneeseen 7-8 sairaansijaa. Yhden hengen huoneita rauhallisille sairaille on 8, niitä on molemmissa kerroksissa 4, sitä paitsi on raivopäisiä sairaita varten yhteensä 6 huonetta.

Ulkorakennuksessa, joka on punainen, mutta tulee myöhemmin rapattavaksi sekin valkoiseksi, kolmen hevosen talli, karsinat 50 sialle ja kanahuone jossa on kolme suurta häkkiä. Kanoille on laitettu erityiset munimispaikat, joihin ne menivät pyöreistä aukoista sisälle hyvässä uskossa munimaan ja hautomaan, mutta toisessa seinässä onkin luukku, josta ihmiset kähvelsivät kanojen työn tulokset”. Näin silloinen lehdistö kertoili sairaalasta.

Sairaalan vihkiäisjuhlaa vietettiin 12.3.1923. Juhlaesitelmässään Björkenheim totesi lopuksi ”Tämä laitos lievittää kanssaihmistemme psyykkisiä ja ruumiillisia kärsimyksiä, palauttaa perheille ja yhteiskunnalle työkykyisiä kansalaisia ja tuottaa siunausta kotiseudullemme”

Piirimielisairaalan perustaja, raittiusmies, sananjulistaja, valtiopäivämies ja suuri vaikuttaja, Edvard Björkenheim kuoli Helsingin diakonilaitoksella 1934.

Jussi Paarvala

LAINAUKSET: Helmi Gulin, Sytyttävä soihtu ja                                                                Alpo K. Rapila, Törnävän sairaala 1923-1973

 

 

JÄTÄ KOMMENTTI