NYT ON JOKAISELLA MAHDOLLISUUS SÄHKÖAUTOILUUN!!  

0
Erilaiset pienet sähköautot ja skootterit ym. kelvolliset kulkupelit kiinnostivat kaikenikäisiä. -Vesa Jääskeläisellä ja kumppaneilla oli kiirettä esitellessään eri vaihtoehtoja. (Pentti Hautala)

Pentti Hautala

Seinäjoella järjestetyillä Senior messuilla oli tungosta. Tuntui kuin kaikki Etelä-Pohjanmaan ikäihmiset ja muistakin maakunnista olisivat lähteneet messuttelemaan maakuntakeskukseen.
Messuilla esitelmöi monen alan asiantuntijat,  maankuulun saarijärveläisen maalaislääkäri Tapani Kiminkisen johdolla. Mutta monista näyttelyosastoista kaikista hyödyllisin ja kiinnostavinkin taisi olla pienien sähköautojen, skootterien ja mopojen ym. osasto.

VV-Auto Group Oy:n osastolla Vesa Jääskeläinen kumppaneineen esitteli mm. sitä pientä sähköautoa, joka on tullut tutuksi päivittäin TV-mainoksista. Kaiken ikäisten kansalaisten kulkuneuvoja, joilla saa huristella hyvää vauhtia ilman korttia ja muita ajolupia ja vakuutuspakkoakin!

Monelle oli uskomatonkin tieto se, kun Jääskeläinen kumppaneineen kertoi, että nyt jokaisella on mahdollisuus sähköautoiluun ilman ajo-oikeutta!
– Suomen laki salii nyt tämän liikkumisen kaiken ikäisille. Kun kansalaiset elävät yhä vanhemmiksi hyväkuntoisina ns. virallisesta ajokortti-iästä. Niin on hieno asia, että tällaisilla pääsee liikkumaan.
– Ennen vuotta 1985 syntyneet henkilöt saavat kuljettaa mopoksi reikistöröityä ajoneuvoa, polttomoottori-tai akkuvoimalla, ilman ajokorttia.
– On myös olemassa sähkökäyttöisiä jalankulun apuvälineiksi luokiteltuja laitteita, jotka saavat kulkea jalankulkijan säännöillä, eivätkä vaadi erillistä liikennevakuutusta. Nopeus näissä on kuitenkin pienempi, max, 25 km/tunnissa. Mopon-ja mopoautojen suurin sallittu nopeushan on 45km.
– On tärkeää aina varmistaa oletko ostamassa mopoksi rekisteröityä, tai jalankulun apuvälineeksi tarkoitettua ajoneuvoa.

Tarkennettuna sähkömopolla tarkoitetaan mopoksi rekistöröityä ajaneuvoa. Olkoon sen voimanlähde poltto-tai sähkömoottori. Sen nopeus saa olla enintään 45 kilometriä tunnissa.
Sähkömopolla/skootteriautolla ajamiseen vaaditaan ajokortti kaikilta vuonna 1985 tai sen jälkeen syntyneiltä. Sitä vanhemmat henkilöt saavat ajaa ilman ajokorttia.

Kevyet sähköautot/skootterit ovat laitteita, joiden nopeus on enintään 25 km, tunnissa ja moottorin teho on korkeintaan 1 kilowattia.
Niin sanottu kevyt sähköajoneuvo vastaa liikennesäännöiltään polkupyörää, eikä sen kuljettamiseen tarvita ajokorttia. Alle 12-vuotiaskin saa ajaa kevyellä sähköajoneuvolla jalkakäytävällä.

Kolmatta sähköajoneuvotyyppiä vastaavat jalankulkua avittavat tai korvaavat laitteet, joiden nopeus on enintään 15 km/tunnissa. Näitä ovat mm. ikäihmisten suosimat kolme-ja nelipyöräiset ”sähkömopot”. Näitä ei myöskään tarvitse rekistöidä eikä niillä ajeluun tarvita ajokorttia.

Nyt ei siis kenenkään autolla ajo-oikeuden menettäneen tarvitse jättäytyä kotiin ”nuuruumaan”. Mahdollisuuksia liikkumiseen, asioiden hoitamiseen on kaikille tarjolla. Esim. hytillinen lämmityslaiteella ym. hienouksilla varustettu kahden henkilön ajopeli on kelpo kulkuneuvo.

Alueeltamme oli runsaasti väkeä mukana Senior messuilla. -Tässä alavutelaisia kahvitauolla Pauli Näsin johdolla (taustalla vas.) (Kuva: Pentti Hautala)

VERENPAINEEN SEURANTA TÄRKEÄÄ

Maalaislääkari Kiminkinen sanoo, että verenpaine on kaikista tärkein asia. Hänen mielestään on järkyttävää, että Suomessa noin kahdella miljoonalla on verenpaineongelmia.
-Ihmiset eivät ymmärrä, mikä merkitys on verenpaineella. Koholla oleva veranpaine alkaa vaikuttaa aivoihin, silmienpohjiin, munuaisiin. Muistisairauden ja aivoverenvuodon riski kasvaa. Jokaisessa perheessä pitäisi ehdottomasti olla käytössä kotona verenpainemittari!!
Tapani Kiminkinen julisti myöskin monisatapäiselle kuulijoiden joukolle, että säännöllinen liikunta ja lihomisen estäminen ovat tärkeitä asioita. Ne vaikuttavat millaisessa kunnossa on vanhana.

-Kakkostyypin diabetesta, sokeritautia on paljon, joihin geenit vaikuttavat myös merkittävästi. Jos lihoo, on suuri todennäköisyys  sairastua kakkostyypin diabetekseen ja sen seurauksena muistisairauteen ja valtimonkovettumistautiin.

Kiminkinen tähdentää myöskin, että silmälääkärillä käynnin kannattaisi aloittaa 45-50 vuotiaana. Jos suvussa on glaukoomaa silmänpainetautia, pitäisi käydä silmien tarkastuksessa säännöllisesti kahden vuoden välein.
Sisätautien erikoislääkäri Jussi Jouppila esitelmöi mm, hyvän elämän eväistä ja dopingista huippu-urheilussa.
Lastenlääkäri Pentti Vuolukan aiheena oli, sydän-ja verisuoniterveys ”vauvasta vaariin”. Raimo Vakkuri herätteli kuulijoita monipuisella esitelmällään: ”Musta tuntuu, että susta tuntuu”.

Maalaislääkäri Tapani Kiminkisen vauhdikkaat, kansantajuiset ja sopivasti ”sutkauksilla”väritetyt esitelmät saivat aikaan todellisen yleisötungoksen. (Pentti Hautala)

Senior messuilla oli esitelmien lisäksi paljon muita neuvoja sekä tärkeitä tietoja antavien, eri yritysten ja toimijoiden osastoja. Näistä mainittakoon pankki, apuvälineiden- ja kalusteiden valmistajat, matkanjärjestäjät, kuntoutus-/lomakohteet, hoiva-alan yritykset jne.
Vanhustyön keskusliiton osastolla sai tietoja, neuvontaa sekä opastusta muun muassa kotona asumista auttavasta korjaustoiminnasta ja turvallisuudesta. Asunnon remontointiin on saatavissa yhteiskunnallista, rahallista tukea.
Kotona asumisen turvallisuutta voi lisätä tehokkaasti mm. arkiteknolagialla. Tämä tarkoittaa asumista tukevaa, edullista pienteknologiaa. Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeessa on koottu ns. erityinen salkku. Se sisältää mm. paloturvallisuutta edistäviä välineitä, kodin valaistukseen liittyviä, näkemistä helpottavia ratkaisuja sekä kuulemisen ja muistamisen apuvälineitä.
-Hankkeeseen liittyen on koottu lisäksi opaskirjanen kotona asumisen turvaksi. Nykyaikana on olemassa yksinkertaisia ja tehokkaita keinoja, joita käyttämällä rikoksen kohteeksi joutumisen riskejä voi pienentää. Nykyteknologia antaa mahdollisuuksia turvallisempaan kotona asumisen arkeen.
-Koskaan ei liikaa muistuteta siitä, ettei pankkikortteja ja niiden tunnuksia saa antaa muille. Pitää tiedostaa, että pankin henkilökunta eikä poliisi koskaan tiedustele pankkikortin tunnuslukuja tai verkkotunnuksia puhelimella eikä sähköpostilla, muistuttaa Seinäjoen toimipisteen vastaava töysäläissyntyinen Timo Haakana.


 

pikkujoulu_700x

JÄTÄ KOMMENTTI