Pelastusarmeija taistelee ihmiskauppaa vastaan, ihmisarvon puolesta

0
Kapteeni Tuula Takala toimii Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn kansallisena yhteyshenkilönä Suomessa. Tuulan taustalla ovat Suomen Pelastusarmeijan valmistamat roll-upit, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta tästä vakavasta aiheesta.

Ihmiskauppa on humanitaarinen katastrofi, jonka uhreina on arvioiden mukaan yli 45 miljoonaa ihmistä. Myös Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on korkeampi kuin koskaan ennen – 455 henkilöä, joista vajaa neljännes on alaikäisiä. Tästä syystä Pelastusarmeija on entistä vahvemmin nostamassa asiaa esiin, ja olemme avanneet ihmiskaupasta tiedottavan sivun pelastusarmeija.fi/ihmiskauppaa-vastaan. Lisäksi Pelastusarmeija on ensimmäisenä kristillisenä toimijana tarjoamassa suomenkielistä tiedotusta ja materiaalia lapsille ja nuorille.

Ihmiskauppaa tapahtuu oikeasti ympärillämme, toteaa kapteeni Tuula Takala, Pelastusarmeijan Euroopan-laajuisen ihmiskaupan vastaisen verkoston kansallinen yhteyshenkilö Suomessa.

– Ihmiskaupan uhria ei voi tunnistaa ulkonäön perusteella – se on piilorikollisuutta. Tästä syystä uhrien lukumäärää on vaikea arvioida. Mutta ihmiskauppa on kasvava ongelma niin kauan kuin palveluille, joita nämä riistetyt ja haavoittuvaiset henkilöt tarjoavat, riittää kysyntää.

Suomessa toimii lakiin perustuva ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka toimii maahanmuuttoviraston alaisuudessa. Sen päätoimipiste sijaitsee Joutsenon vastaanottokeskuksessa Lappeenrannassa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia ihmiskaupan uhrin oikeuksista ja tarjota tukea, kuten turvallista majoitusta, oikeus- ja terveyspalveluja ja tulkkaus- ja käännösapua. Auttamisjärjestelmä työskentelee yhdessä poliisin kanssa uhrin turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on korkeampi kuin koskaan ennen:

– Vuoden 2018 loppuun mennessä asiakkaina on 455 henkilöä sisältäen heidän alaikäiset lapsensa, joita oli 94. Ongelma ei kosketa vain yksittäisiä ihmisiä, vaan kokonaisia perheitä. Yksin viime vuoden aikana järjestelmään ohjattiin 228 henkilöä, joista asiakkaiksi otettiin 163, eli heidät todettiin ihmiskaupan uhreiksi. Yhä enemmän tapauksia tulee esille, sillä tietoisuus asiasta on kasvanut. Mutta koko uhrimäärää emme voi piilorikollisuuden takia koskaan tietää.

Suomi on kansainvälisen ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa, ja ihmiskaupan uhreja tavataan Suomessa vuosittain lisääntyvässä määrin.

– Elinkauppaa lukuun ottamatta ihmiskauppaa on havaittu kaikissa sen muodoissa kautta maan. Sekä uhrit että tekijät voivat olla joko suomalaisia tai ulkomaalaisia. Eniten on havaittu työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa, jossa yleensä ulkomaalainen uhri on alistettu tekemään työtä kehnoilla ehdoilla ja ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Tätä on tunnistettu laaja-alaisesti ravintola-alalla, siivoustyössä, kotityössä, maatalous- ja kasvihuonetöissä, luonnonmarjojen poimimisessa ja rakennusalalla. Ihmiskauppaa on havaittu niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten omistamissa yrityksissä.

Muita näkyvimpiä ihmiskaupan muotoja Suomessa ovat täys- ja alaikäisiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkoavioliitot ja rikollisuuteen pakottaminen. Vuonna 2018 auttamisjärjestelmään hakeutui ennätysmäärä seksikaupan uhreja.

– Tähän oli syynä laaja poliisioperaatio, joka nosti ongelman esiin. Monet seksikaupan uhreista olivat tulleet uhreiksi Suomessa. Kasvava trendi on myös päihderiippuvaisten hyväksikäyttö, heidän pakottamisensa rikollisuuteen ja prostituutioon. Kiristetään palveluja päihteitä vastaan. Ihmiskauppa muuttuu ja elää – ja uusia muotoja ilmenee. Ihmisiä kiristetään mitä moninaisimmin keinoin.

Muutaman vuoden takainen pakolaiskriisi toi maahan paljon uusia maahanmuuttajia. Tämä on osaltaan vaikuttanut kasvavaan uhrimäärään, sillä juuri pakolaiset, maahanmuuttajat ja äärimmäisessä köyhyydessä elävät ihmiset ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa.

– Vuoden 2015 suurimittainen maahantulo on ollut vaikuttamassa auttamisjärjestelmän kasvaviin asiakasmääriin. Näistä järjestelmän uusista asiakkaista 45 % oli ajautunut ihmiskaupan uhriksi konfliktialueilla, erityisesti Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Libyassa ja Somaliassa. Tämä on sisältänyt seksiorjuutta, pakkotyötä, alaikäisten pakko-avioliittoja ja lapsisotilaiksi värväämistä. Tällä hetkellä auttamisjärjestelmän asiakkaat edustavat 53 kansalaisuutta. Monet ovat jääneet ihmiskaupan uhreiksi pakomatkan aikana.

Uhrien tunnistaminen haasteena

Kuten alussa totesimme, ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on vaikeaa – se on piilorikollisuutta.

– Uhrit ovat piilossa. Esimerkiksi ravintolassa he ovat keittiössä. On vaikea havaita, onko siellä joku, joka työskentelee aamusta iltaan ja saattaa jopa asua tiloissa. Uhrit voivat olla niin pelokkaita, etteivät uskalla avautua tilanteesta. He pelkäävät itsensä ja sukulaistensa puolesta, pelkäävät kostotoimenpiteitä. Uhri voi myös hävetä tilannettaan. Saattaa kestää kauan, että syntyy luottamussuhde, jossa uhri uskaltaa avautua. Myös kielimuuri voi olla ongelma.

Jotta ihmiskaupan uhria voidaan auttaa, hänet täytyy ensin huomata ja tunnistaa – ja kuka tahansa meistä voi olla tässä tärkeässä roolissa. On tiettyjä yleisiä tunnusmerkkejä, joita voi yrittää havaita: esimerkiksi henkilö voi vaikuttaa ahdistuneelta, pelokkaalta tai epäluuloiselta. Hän ei ole koskaan yksin, mukana on aina joku kääntämässä tai vastaamassa kysymyksiin hänen puolestaan. Ehkä hän ei pysty poistumaan työstä tai asunnolta, ei voi sopia tapaamisia. Sivulta pelastusarmeija.fi/ihmiskauppaa-vastaan löytyy kokonaisvaltaisempi lista tunnusmerkkien havaitsemiseksi ja esimerkkejä kysymyksistä, joita voit esittää epäilemällesi uhrille.

– Valveutuneella yksilöllä on tärkeä merkitys uhrin auttamisessa. Monet uhrit ovat saaneet avun tavallisen kansalaisen aloitteesta. Kannattaa pitää silmät auki, missä ikinä liikkuukin. Esimerkiksi jos ravintolassa huomaa, että sama työntekijä on aina paikalla, niin voisiko kyse olla ihmiskauppatilanteesta? Kannattaa myös tutustua ja ystävystyä monenlaisten ihmisten kanssa, kapteeni Tuula Takala toteaa.

Auttamisjärjestelmällä on myös auttava puhelin, johon voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa (puh. 02 9546 3177). He osaavat myös antaa ohjeita tilanteeseen, jossa epäilet tavanneesi uhrin.

Tietoisuuden lisääminen on tärkeää

Suomessa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn pääpaino on yleisen tietoisuuden lisäämisessä. Kotisivuillemme onkin avautunut ihmiskaupasta tietoa tarjoava sivusto: pelastusarmeija.fi/ihmiskauppaa-vastaan.

Lisäksi Pelastusarmeija on ensimmäisenä kristillisenä toimijana tarjoamassa suomenkielistä tiedotusta ja opetusmateriaalia lapsille ja nuorille. Tämä on ensisijaisen tärkeää, sillä alaikäisiin kohdistuva ”grooming” on yleistymässä. Grooming on manipulatiivinen prosessi, jossa aikuinen valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla häneen kiintymys- ja luottamussuhteen muun muassa sosiaalisen median kautta. Myös alaikäisten kohtaama seksuaalinen väkivalta on valitettavaa todellisuutta.

Oulussa Pelastusarmeija on vieraillut kouluissa kertomassa ihmiskaupasta 1–4-luokkalaisille, painopisteenä ennaltaehkäisy ja turvataidot, jotka suojaavat lapsia niin ihmiskaupalta kuin tältä yleisemmältä groomingilta. Myös Vaasassa yläasteikäisiä on valistettu teemalla ”halpa hinta tulee kalliiksi”.

– Erityisesti nuoret, joilla on jo kotona vaikeuksia, ovat alttiita sille, että ulkopuolinen pääsee väliin, imartelee ja houkuttelee ansaan, Tuula toteaa vakavana.

Verkostoitumisen avulla vaikuttavuutta

Tietoisuuden lisäämisen tärkeitä työkaluja ovat verkostot, joihin Pelastusarmeija kuuluu. Pelastusarmeija on jäsenenä 33 kolmannen sektorin toimijan yhteisessä ihmiskaupan vastaisessa verkostossa. Sitä koordinoi rikosuhripäivystys. Verkosto jakaa tietoa ja tukea verkoston jäsenten välillä ja luo ajankohtaista tilannekuvaa järjestölähtöisestä auttamistoimien kehittämisestä Suomessa.

Pelastusarmeijalla on myös omat, sisäiset verkostot.

– Suomessa toimii 15 henkilön työryhmä, joka kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa pohtimaan sitä, miten voimme lisätä tietoisuutta. Viime vuonna järjestimme Pelastusarmeijan henkilökunnalle seminaaripäivän ja tänä keväänä kartoitimme työpisteiden lisäkoulutuksen tarvetta.

– Kuulumme myös Pelastusarmeijan Euroopan-laajuiseen ihmiskaupan vastaiseen verkostoon, jossa on jäseniä 28 maasta. Verkosto on ainutlaatuinen, suuri rikkaus, jonka kautta Pelastusarmeija on kyennyt tekemään paljon hyvää uhrien auttamiseksi. Esimerkiksi erästä ihmiskaupan uhria oltiin palauttamassa kotimaahansa. Lähtömaan Pelastusarmeijan yhteyshenkilö oli yhteydessä palautusmaan yhteyshenkilöön, ja tällä tavoin uhri saatiin palautettua turvallisesti. Eräässä toisessa palautustilanteessa Pelastusarmeija otti suojiinsa uhrin perheen, jota oli uhkailtu kostotoimenpiteillä. Sen ansiosta uhri pystyttiin palauttamaan turvallisesti. Myös minulle on tullut kysely toisen maan yhteyshenkilön kautta, miten uhri voitaisiin ohjata turvataloon Suomeen.



 

pariss-kurssit_syys19

JÄTÄ KOMMENTTI