Puisista vaunuista nykyaikaan – miten junamatkustus on muuttunut?

0
10
Suomalaisten pikajunien ratanopeudet pääradoilla ovat tuplaantuneet muutaman vuoden aikana
Kyky-Riento
Suomalaisten pikajunien ratanopeudet pääradoilla ovat tuplaantuneet muutaman vuoden aikana
Romanttisesti katkonaisia raiteita pitkin kolisevat junat ovat historiaa, sillä tekniikka on tehnyt tämän päivän junamatkustuksesta nopeampaa, helpompaa ja mukavampaa. Vaikka junissa pystyy nykyään käyttämään sujuvasti kannettavaa tietokonetta ja nettiä, yksi suurimmista junaliikenteen parannuksista on yhä ilmastointi.

Junamatkustus on kehittynyt Suomessa isoin harppauksin viime vuosien aikana. Yksi näkyvimmistä muutoksista on junien nopeuden kasvu: esimerkiksi aikaisemmin pari tuntia vienyt matka Hämeenlinnasta Helsinkiin taittuu nyt tunnissa.

Nykynopeus on junien alkutaipaleeseen verrattuna huima, sillä 1800-luvun lopulla junat oli suunniteltu kulkemaan vain 25 kilometriä tunnissa. Matkanteko oli hidasta, mutta voitti nopeudessa hevoskyydin.

– Liikennettä harjoitetaan kaluston ja radan yhteispelillä, ja kun molempia kehitetään, voidaan liikennöidä nopeammin. Liikennevirasto on parantanut ratoja ja turvalaitejärjestelyjä, ja toisaalta VR on uudistanut kalustoa niin, että se voi liikkua nopeammin nopeammalla radalla. Myös uusien rataosuuksien rakentaminen on auttanut, kertoo VR:n suunnittelupäällikkö Herbert Mannerström.

Ratojen ja kaluston kehittäminen on vaikuttanut myös matkustusmukavuuteen. Junat liikkuvat nykyään aikaisempaa äänettömämmin, ja vanhan, kiskojen katkoista johtuneen kolinan tilalla on nyt vain hiljainen suhina.

– Vaunun tekniikan ja jousituksen parantaminen vuoksi liike ja nopeus eivät enää tunnu samalla tavalla kuin aikaisemmin. Se on sitten makuasia, onko raiteiden kolinan hiljeneminen vienyt osan junamatkustuksen romantiikasta vai ei, Mannerström nauraa.

Tekniikka tulee raiteille

Tekniikka on tullut myös vaunuihin sisälle. Junien pc-paikat olivat aikaisemmin harvinaista herkkua matkustajille, jotka tekivät junassa töitä läppärillä. Niiden erikoisasema on kuitenkin poistunut, kun IC-juniin ja pendolinoihin on asennettu pistokkeet lähes jokaiselle paikalle. Matkan aikana pääsee myös nettiin.

– Pendolinoihin on juuri avattu langaton verkko bisnesluokan asiakkaille. Muualla kuin bisnesluokassa matkustavilla on käytössään gsm- ja 3G-verkot, joiden tekniikkaa esimerkiksi mokkulat käyttävät. Yhteydessä voi olla vähän katkoja, mutta häiriöt ovat aika vähäisiä, Mannerström sanoo.

Kännykät ja tietokoneet ovat ahkerassa käytössä paitsi matkan aikana, myös ennen reissuun lähtöä. Asemien lipunmyynnin suhteellinen osuus on vähentynyt, ja yhä useampi matkustaja ostaa lippunsa verkosta. Myös asemilla olevien lippuautomaattien suosio on kasvussa.

– Konduktöörin uudistetulla myyntilaitteella pystyy helposti ja nopeasti lukemaan verkosta ostetun lipun koodin suoraan kännykästä tai itse tulostetusta verkkolipusta. Mutta jos sitä vertaa perinteiseen tapaan eli lipun leimaamiseen niin sanotuilla pihdeillä, niin on se vielä hitaampi toimenpide.

Ilmastointi iso parannus

Junakaluston ja ratojen parannustyöt eivät ole vain viime vuosien villitys. Vuosikymmenien ajan VR:llä työskennellyt Herbert Mannerström pitää työuransa aikana tehdyistä muutoksista suurimpana vaunurakenteiden materiaalin vaihtamista puusta teräkseen.

– 1970-luvulla oli vielä käytössä niin sanottuja puuvaunuja, ja oli iso askel, kun ryhdyttiin käyttämään terästä sen tilalla. Asiakkaille varmasti olennaisin muutos on ollut ilmastointi, joka rakennetaan nykyään kaikkiin vaunuihin. Ennen vanhaan vaunuissa saattoi kuumina kesäpäivinä olla kieltämättä aika tukalaa.

Tulevien vuosien kehitykseen Mannerström ei lupaile maailmalta tuttuja luotijunia. Suomessa nopeimmat junat kulkevat tänä päivänä hieman yli 200 kilometrin tuntivauhtia.

– Kun otetaan huomioon rajallinen asukasluku ja maantieteellinen rakenne, voi olla ettei luotijunia tule ikinä Suomeen. Mutta kun ratoja saadaan parannettua entistä laajemmin, nopeutta voidaan hyödyntää koko raideverkossa.

KanelinFByleism1

JÄTÄ KOMMENTTI