Puolustusministeri Jussi Niinistö saapuu juhlapuhujaksi – Vimpelin Sotakoulu 100 vuotta

0

Vimpelin Sotakoulu 28.12.1917 – 13.1.1918

28.12.2017 tulee kuluneeksi 100 vuotta itsenäisen Suomen ensimmäisen sotilasopetuslaitoksen, nykyisen Reserviupseerikoulun (RUK) edeltäjän Vimpelin Sotakoulun alkamisesta, joka perustettiin poistamaan suojeluskuntien sotilaskouluttajien ja sotilasjohtajien puutetta.

Alkuperäinen tarkoitus oli kouluttaa yliopiston joululoman aikana sotilasjohtajia (noin 50 –
70) lähinnä Helsingin ylioppilassuojeluskuntaa varten jossakin rauhallisessa paikassa,
ensimmäiset suunnitelmat kurssista tehtiin jo kesällä 1917.

Hankkeen alullepanijana oli Helsingissä toiminut Aktiivinen Komitea (A.K), minkä tehtäviin
kuului muun muassa jääkäriliikkeen johtaminen ja maaperän muokkaaminen itsenäisyysajatukselle.

A.K antoi 10.11.1917 tienoilla ylistarolaisen lääketieteen kandidaatti Axel Bergmanin tehtäväksi hankkia suunnitellulle kurssille sopiva paikka jostakin päin Pohjanmaata. Bergman ryhtyi puuhaan toisen ylistarolaisaktivisti, rakennusmestari Ahto Sippolan kanssa.
Kurssipaikaksi suunniteltiin aluksi Karhumäen kansanopistoa Lapualla, mutta tästä suunnitelmasta jouduttiin luopumaan, koska Ylistaroon ja Lapualle oli syksyn 1917 aikana sijoitettu yhteensä noin 700 venäläissotilasta. Toisena vaihtoehtona oli Lappajärvi, mutta tästäkin suunnitelmasta luovuttiin, koska Lappajärvelle ehti sijoittua punakaartin Porvoon lähistöltä hajottama Saksanniemen ratsupoliisikoulu. Kolmantena ehdotuksena nousi esiin Vimpeli Lappajärven silloisen nimismiehen Juho Sarkkilan ehdotuksesta.

Vimpelissä kunnanhuoneella, todennäköisesti 18.11.1917, pidetyssä kokouksessa kurssi päätettiin ottaa vastaan (läsnä olivat mm. Ahto Sippola ja poliisikonstaapeli Juho Harju
Lappajärveltä, Vimpelin Suojeluskunnan päällikkö, kauppias Helge Lakanen ja maanviljelijät Helge Rintaniemi, Antti Heikkilä, Antti Seppä ja Tiitus Rauhala), samalla valittiin myös majoituslautakunta.
Kurssi päätettiin majoittaa Lappajärven rantaan Pokelan kylään, Lapuan Suojeluskunnan
päällikkö Matti Laurila välitti tiedot sotakoulupaikasta A.K:lle Helsinkiin.

Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntien päälliköksi Vaasaan juuri tullut, Venäjän armeijasta eronnut kenraalimajuri Paul von Gerich lupautui kurssin johtajaksi, kouluttajiksi määrättiin 14 eri tehtävissä Suomessa ollutta jääkäriä.

Kurssilaisia alkoi saapua joulunpyhinä Kauhavan kautta Vimpeliin joka puolelta Suomea,
kaikkia ei voitu ottaa edes vastaan. Kurssilaisia oli lopulta 207, joten kurssi jouduttiin
jakamaan kahteen osaan. Eniten kurssilaisia oli Helsingistä (27), Vimpelistä (11), Vaasasta (9), Lappajärveltä (8), Viipurista, Ylistarosta ja Pirttikylästä (5), Alajärveltä, Alavetelistä,
Kauhajoelta, Kuopiosta, Laihialta, Loimaalta, Oulusta, Pietarsaaresta (4), Ilmajoelta, Joensuusta, Kajaanista, Kauhavalta, Kokkolasta, Lapualta, Seinäjoelta (3) ja yksittäisiä miehiä eri eri puolilta Suomea.
– 1. komppania (komentokieli suomi), noin 130 miestä majoittui Pokelaan 20 taloon,
komppanian toimisto oli Rintaniemen talossa
– 2. komppania (komentokieli ruotsi), yli 70 miestä majoittui kirkonkylään 19 taloon, koulun esikunta oli kirkolla kauppias Helge Lakasen liiketalossa

1. komppanian päällikkö ja samalla sotakoulun varajohtaja oli jääkäriluutnantti, myöhemmin jalkaväen kenraali, Aarne Sihvo. 2. komppanian päällikkö oli jääkäri (zugfuhrer), myöhemmin kenraalimajuri, Juho Heiskanen. Sotakoulun emännäksi saapui talousopettaja Katri Hulden Vaasasta, joka toimi samalla Pokelan komppanian emäntänä. Tyyne Lakanen toimi kirkonkylän komppanian emäntänä.

Aseistuksena kaikilla oppilailla oli 3 linjan venäläinen jalkaväen kivääri, lisäksi molemmilla
komppanioilla oli raskas Maxim -konekivääri, käsikranaatteja, joitakin 9 mm:n ”ukkomauser” pistooleja sekä useita tuhansia kiväärinpatruunoita. Aseet oli tuotu lokakuussa 1917 salaa Suomeen aselaiva Equityllä. Laiva oli purettu kahdessa paikassa Vaasan ja Pietarsaaren lähistöllä, joista välivarastoista osa aseista oli joulukuun lopulla kuljetettu Vimpeliin.

Kurssin aikana maassa oli kova elintarvikepula, niinpä kurssin taloudenhoitaja Axel Bergman joutui kiertämään ahkerasti ympäri maakuntaa ruoanhankintamatkoilla. Paikallinen muonanhankkija lähipitäjissä oli maanviljelijä Henrik Heikkilä. Hän kulki hevosellaan talosta taloon Vimpelissä, Alajärvellä, Lappajärvellä, Vetelissä ja Perhossa. Tupakkaa miehille toi puolestaan johtaja Schauman Pietarsaaren tupakkatehtaalta, lamppuöljyä saatiin varastamalla sitä Lapuan asemalla olleesta Venäjän armeijan säiliöstä.

Kurssin harjoituksia pidettiin Lappajärven jäällä tai jokijäällä, pelloilla, pihamailla tai maan-
tiellä. Ammunnat suoritettiin järven jäällä, kirkonkylän komppania ampui myös Pöntisenvainion pelloilla. Harjoituksia ulkona vaikeutti ja haittasi lähes koko ajan ollut 30 – 35 asteen pakkanen. Oppitunnit pidettiin Pokelassa Kivipellon tuvassa ja kirkonkylässä nuorisoseurantalossa. Kurssilla seurattiin syksyllä 1917 painettua harjoitusohjekirjasta ”Voima 1906”. iltaisin muutamat oppilaat kokoontuivat jääkäreiden johdolla laatimaan uutta harjoitusohjesääntöä itsenäisen Suomen tulevalle armeijalle.

Kurssi ei pysynyt salassa, Kauhavan kautta Lappajärvelle ja Vimpeliin siirtyneistä lahtarikaarteista kirjoitettiin jo kurssin alkamispäivänä 28.12.1917 ilmestyneessä vaasalaisessa Vapaa Sana – lehdessä ja 3.1.1918 helsinkiläisessä Työmies -lehdessä.

Punakaartilaiset yhdessä maahan itsenäisyysjulistuksen jälkeen jääneiden venäläisjoukkojen kanssa uhkasivat hajottaa sen väkivalloin, kurssi hälytettiin kaksi kertaa, mikä aiheutti pelkoa ja jopa pakokauhua paikkakuntalaisten keskuudessa.

Iltaisin kurssilaiset harjoittelivat ohjelmaa kurssijuhlaa varten, loppiaisena 1918 pidetyssä
juhlassa kuultiin muun muassa yksi ”Jääkärimarssin” julkisista ensiesityksistä sekä katkelmia operetista ”Jääkärin morsian”, tämä ensi kertaa Suomessa.

Kurssin merkitys oli mittaamattoman suuri pian alkaneessa itsenäisyystaistelussa, useat Vimpelin kurssilaiset siirtyivät kouluttajiksi 26.1.1918 alkaneeseen Vöyrin sotakouluun ja osa siirtyi kouluttajiksi omiin suojeluskuntiinsa. Jo vapaussota-kansalaissodassa monet kurssilaiset saivat vaativia johtajantehtäviä aina pataljoonan komentajiin asti. Menetyksetkin olivat suuria, vapaussodassa kaatui lähes 40 kurssilaista ja lisäksi haavoittui noin 25.  Talvi– ja jatkosodissa monet Vimpelin Sotakoulussa olleet johtivat jopa divisioonia, armeijoita ja armeijakuntia, kuten kenraalit Paavo Talvela (Mannerheim -ristin ritari), Juho Heiskanen, Einar Mäkinen, Kaarlo Viljanen, K.A. Tapola (myös Mannerheim-ristin ritari) ja eversti Aloys Kuistio. Näissäkin sodissa kaatui vielä muutamia Vimpelin kurssilaisia.

Pokelan komppanian päällikkönä ollut jalkaväen kenraali Aarne Sihvo oli sotien jälkeen Puolustusvoimain komentaja. Monet heistä ovat kunnostautuneet myös siviilielämässä, kuten Helsingin Sanomien päätoimittaja ja Sanoma Oy:n toimitusjohtaja ja moninkertainen ministeri Eljas Erkko, professori Sven Donner ja monia muita. Vaikkapa Eeli Kivinen, joka tunnettiin paremmin nimellä Vimpelin Väinämöinen.

Vimpelin Sotakoulussa alkanutta upseerikoulutusta jatkaa Reserviupseerikoulu Haminassa, Vimpelin Sotakoulu näkyy monella tavalla RUK:n toiminnassa, Haminassa on muun muassa Vimpelin Sotakoulun Pro patria -taulu, luokka nimeltä Vimpeli, RUK:n vuosipäivä on ollut Vimpelin Sotakoulun alkamispäivä ja RUK:n lipun reunassa on merkintä VK 1917 tarkoittaen Vimpelin koulu tai Vimpelin kurssi. RUK:n oppilaat ovat myös suunnitelleet Vimpelissä olevat sotakoulun muistomerkit, kirkonkylän muistomerkin (1959 arkkitehti Kari Virta) sekä myös rakentaneet Pokelan vartiomuistomerkit (vanha purettu 1959, dosentti Mikko Iskala) ja uusi 1977 (arkkitehti Markku Stenman).

Vimpelin Sotakoulun muistoa on vaalinut myös Kauhavalla elokuussa 1919 pidetyn
veljestapaamisen yhteydessä perustettu Vimpelin Pojat – Vindala Pojkar ry. Yhdistyksen
pitkäaikainen puheenjohtaja oli professori Sven Donner, sotakoulun Pokelan komppanian oppilas ja samalla komppanian lääkäri. Yhdistys järjesti useita koulun vuosijuhlia niin Vimpelissä kuin Helsingissäkin, mukana juhlissa oli joskus jopa marsalkka C.G. Mannerheim, hän hankki sotakoululle oman merkin (suunnittelija itse Akseli Gallen-Kallela) luultavasti jo 1919 sekä julkaisi matrikkeliteoksen Vimpelin Sotakoulu 1954 ja osallistui sotakoulun muistomerkkihankkeisiin.
Vimpelin Pojat ry:n toiminnan loppuessa Vimpelin Sotakoulun perinteitä ovat vaalineet Vimpelin Reserviupseerikerho ja Reserviupseerikoulu.

Vimpelin Sotakoulun juhlatoimikunta,
Vimpelin kunta ja Vimpelin reserviupseerit/
Seppo Kataja

Puolustusministeri Jussi Niinisto

Suomi 100 –juhlatapahtumiin kuuluvaa Vimpelin Sotakoulun 100 -vuotisjuhlaa vietetään koulun virallisena alkamispäivänä 28.12.2017. Juhlapäivä alkaa kunniakäynneillä klo 12 Pokelan vartiomuistomerkillä ja klo 12.30 kirkonkylän muistomerkillä Lukkarinpuistossa, mukana on RUK:n kunniaosasto. Yhteiskoulun tiloissa alkaa klo 14 pääjuhla, missä juhlapuheen pitää puolustusministeri Jussi Niinistö, mukana on myös Pohjanmaan maanpuolustussoittokunta.



 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

talvirenkaatmarkkina

JÄTÄ KOMMENTTI