Sairaanhoitaja on Filippiinien vientituote – Suomesta haetaan työtä ja toimeentuloa

0
Suomen kielen opetus päättyi marraskuussa, mutta hoitajat harjoittelevat keskenään suomen kieltä lähtöön saakka. Vas. takana Oliver Sibayan, Mark Gianne Lim, Monica Teves. Edessä vas. Victor Mat-An, Carol Jane Olarte, Meriam Laoyan.
Suomen kielen opetus päättyi marraskuussa, mutta hoitajat harjoittelevat keskenään suomen kieltä lähtöön saakka. Vas. takana Oliver Sibayan, Mark Gianne Lim, Monica Teves. Edessä vas. Victor Mat-An, Carol Jane Olarte, Meriam Laoyan.
Filippiiniläiset tulevat olemaan tuttu näky Suomessa Attendon hoivakodeissa. Kymmeniä hoitajia on tullut jo pääkaupunkiseudulle, Loimaalle, Raumalle, Forssaan ja Tampereen seudulle. Tammikuusta lähtien saapuu 39 hoitajaa. Seuraavat 80 hoitajaa ovat aloittaneet suomen kielen opiskelun Keski-Filippiineillä Baguiossa alkuvuodesta.

Kielikoulutuskeskuksen johtaja Nestor Mestito sanoo, että uusimmassa haussa Suomeen pyrki tuhat hoitajaa.

-Siinä näkyy hoitajien ahdinko. He haluavat työtä, mutta työpaikkoja ei ole. Suomessa heillä on mahdollista edetä ja kasvaa urallaan, sillä työpaikka on vakituinen, hän sanoo.

Siinä missä Kiina vie mikrosiruja, Filippiinit vie maailmalle työvoimaa. Kymmenesosa maan väestöstä on töissä ulkomailla ja lähettää rahaa kotimaahan. Nämä varat ovat maan talouden kivijalka. Viime vuonna ulkomailla työskentelevät filippiiniläiset lähettivät kotimaahan yli 15 miljardia euroa.

Sairaanhoitajan ammatti nähdään pääsylipuksi pois köyhyydestä. Joka vuosi yksityisistä ja valtion oppilaitoksista valmistuu kymmeniä tuhansia hoitajia.

Kansallisen terveysinstituutin tutkimuksen mukaan työssä olevista hoitajista 85 prosenttia on ulkomailla. Kotimaassa on satoja tuhansia työttömiä hoitajia, mutta maa ei pysty tarjoamaan perusterveydenhoitoa isolle väestölleen. 70 prosentilla väestöstä ei ole varaa sairastaa. Valtiolla ei ole varaa palkata julkiselle sektorille hoitajia.

Ulkomailta lähetetty raha pönkittää pienituloisten filippiiniläisten taloutta. Kotimaassa sairaanhoitajan tai rakennusmiehen palkka riittäisi juuri ja juuri ruokaan. Ulkomailta tulevalla rahavirralla koulutetaan lapset ja rakennetaan oma koti. Koulutetut lapset lähtevät vuorostaan ulkomaille rahoittamaan vanhempiensa eläkepäiviä.

Ronnell Mat-An rakentaa unelmaansa Suomessa

– Aion rakentaa talomme valmiiksi Suomessa ansaitsemallani palkalla, Ronnell Victor Mat-An haaveilee. Olemme kahlanneet niityksi kasvaneen pihan halki autioituneelle rakennustyömaalle katsomaan filippiiniläistä unelmaa. Komea parikerroksinen talo saatiin nousuun viisi vuotta sitten, kun Ronnellin sisko lähti sairaanhoitajaksi Yhdysvaltoihin. Kun sisko sai lapsen, rahan tulo ehtyi.

– Tarvitsemme vielä katon, ikkunat ja ovet, rauhallinen ja lämpimästi hymyilevä Ronnell sanoo silmäillen harmaatiilisen talon rankaa toiveikkaasti. Harjakaton metallirakenteet ovat jo alkaneet ruostua. Hämähäkit punovat verkkojaan lautapinoihin.

Ronnell Victor Mat-An, sisko Esperanza Buccat ja tämän tytär Jerimae Buccat. Veli haluaa auttaa siskoaan ja tämän lapsia, jotta he pääsevät vuokra-asunnosta omaan kotiin. Ulkomailla asuva sisko rahoitti Ronnellin koulun. Nyt Ronnell haluaa auttaa toista siskoaan.

Ronnell ja 38 filippiiniläistä hoitajaa saapuvat Baguion valtavien mäntyjen, vehreiden laaksojen ja kukkuloiden kaupungista Filippiineiltä työskentelemään Suomeen sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan Attendon vanhusten hoivakodeissa tammikuusta lähtien.

Miljoonien filippiiniläisten tavoin Ronnellia motivoi ulkomaille vauraampi elämä. Ronnell on ehtinyt hoitaa vanhuksia jo Portsmouthissa Britanniassa. Hän palasi hoitamaan syöpään sairastunutta isäänsä tämän kuolemaan saakka. Äiti hoitaa siskon lasta Yhdysvalloissa.

– Lähtöni auttaa maamme taloutta ja perhettäni, koska lähetän rahaa kotiin, kertoo Ronnell. Hänen palkkansa auttaa Baguiossa asuvaa siskoa ja tämän kolmea lasta, joista yksi on CP-vammainen.

Ronnell sanoo halunneensa arkkitehdiksi. Hän on lahjakas piirtäjä ja kiinnostunut rakennuksista. Vanhemmat kehottivat häntä kouluttautumaan hoitajaksi ulkomaille lähteneiden sisarten tavoin. Ulkomaille pääsevä hoitaja tienaa paremmin kuin arkkitehti kotimaassa. Yhdysvalloissa työskennellyt sisko rahoitti opinnot. Ronnell uskoo, että neljän vuoden tiukka koulutus oli hyvä päätös. Hän pitää vanhusten hoitamisesta.

– Autan heitä päivätoimissaan, jotta he voivat nauttia elinvuosistaan.

Ronnell näki lehti-ilmoituksen rekrytoinnista Suomeen viime vuoden alussa. Hän läpäisi seulan ja opiskeli Baguiossa Attendon kurssilla suomen kieltä ja kulttuuria suomalaisen opettajan johdolla. Kurssi loppui marraskuussa.

Ronnell pakkaa jo laukkua siskonsa vaatimattomassa kodissa. Iltapäiväksi hän ehtii vielä kurssikaverien kanssa harjoittelemaan suomea. Viidessä kuukaudessa opiskelijat ovat oppineet lausumaan vaikeaa kieltä huolellisesti. Ronnell hymyilee ja sanoo suomeksi:

– Minä autan vanhuksia pukemaan, pesemään ja annan heille lääkkeitä. Minä nautin siitä.

Töitä kotimaassa löytyy useimmin vain ilman palkkaa. Ronnellkin työskenteli kymmenien tuhansien tavoin vapaaehtoisena hoitajana sairaalassa. Palkan sijaan hoitajat joutuvat maksamaan sairaalalle saadakseen työkokemusta.

– Meillä on valtavasti työttömiä hoitajia. He haluavat palvella kansaa sairaaloissa, mutta työpaikkoja ei ole. Jotkut hoitajat työskentelevät puhelinpalvelukeskuksissa. Toiset lähtevät kotiapulaisiksi Hongkongiin. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä, Ronnell sanoo. Silti hän ei koe olevansa pakotettu lähtemään.

Hän suree hoitajien tukalaa työllisyystilannetta. Satoja tuhansia hoitajia on työttömänä samalla kun julkisissa sairaaloissa ei riitä hoitajia ja lääkäreitä isolle väestölle.

– Kaikki riippuu hallituksesta. Vaikka talous kasvaa, korruption takia budjetista ei riitä rahaa palveluihin, sairaaloihin, teihin. Toivon, että tämä muuttuu, sanoo Ronnell.

Ronnell toivoo jäävänsä Suomeen loppuiäkseen. Hänen työpaikkansa Suomessa on vakituinen. Baguioon valmistuva talo turvaisi siskon perheen tulevaisuuden ja tilaa riittäisi vuokrattavaksi sijoitusmielessä.

– Päätin haluavani jäädä Suomeen jo kurssin alussa. Vaikka siellä on kylmä, totun siihen varmasti. Siellä voi harrastaa paljon ulkona. Suomi on rauhallinen maa.

Ronnell Victor Mat-An pakkaa villavaatteita Suomen pakkaseen. ”Totun siihen kyllä”, hän hymyilee ja odottaa harrastuksia ulkoilmassa. Ronnell ja Carol Jane saapuvat Suomeen 10. tammikuuta.

JÄTÄ KOMMENTTI