SKAL | Suomen kilpailukyky kärsii edelleen liian kalliista dieselistä

0

Valtion tuottavuustarve ja ympäristöpolitiikka kohtelee kaltoin osaa elinkeinonharjoittajia. Muun muassa kalliisti verotettu polttoaine syö kotimaisen tavaraliikenteen kannattavuutta
Kuljetustoiminnan vilkkaus alkuvuonna ylitti kuljetusyrittäjien loppuvuodesta 2011 antamat arviot. Joulukuussa 2011 tehtyyn kyselyyn nähden tavaraa on kuljetettu enemmän ja pidempiä matkoja kuin viime vuoden loppupuolella. Liikevaihto oli kasvanut 38 prosentilla vastanneista. Sen sijaan kannattavuus oli laskenut peräti 47 prosentilla yrityksistä.

Kuljettaminen on siis lisääntynyt, mutta kuljetushinnat eivät ole pysyneet kustannusnousujen perässä. Suurin kustannusvaikutus tulee polttoaineveron korotuksesta. Vinoutuma tulee korjata SKAL:n vaatimalla polttoaineveron palautusjärjestelmällä.

Kuljetetut tonnimäärät olivat kasvaneet neljänneksellä vastanneista. Kuljetuskilometrit olivat kasvaneet niin ikään neljänneksellä. Kannattavuus oli parantunut vain 15 prosentilla vastanneista yrittäjistä, viimevuotista trendiä seuraten. Kannattavuuden paranemista kesän aikana odotti 19 prosenttia vastanneista, heikkenemistä ennusti 27 prosenttia. Investointihalukkuus on verrattain alhainen: vain 21 prosenttia oli aikeissa uusia kalustoaan tulevina kuukausina.

Ajoneuvojen mahdollisille mittamuutoksille ristiriitainen vastaanotto

SKAL:n nimittämä työryhmä teki keväällä laajan selvityksen kuljetuskaluston kokoa koskevasta kehityksestä ja kokeiluista eurooppalaisilla kuljetusmarkkinoilla. Samalla selvitettiin vaihtoehtoisia etenemismahdollisuuksia Suomessa. Kansallisena tavoitteena on mittoja ja massoja koskeva strategia, jolla pystytään turvaamaan kuljetuselinkeinon kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa on käynnissä kokeiluja, joissa yritykset liikennöivät nykyistä huomattavasti suuremmalla kalustolla.

Barometrissa kysyimme kuljetusyrittäjien suhtautumista ajoneuvojen mittojen ja massojen mahdollisiin muutoksiin. Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia piti ajokaluston mittojen ja massojen muuttamista tarpeettomana. Vain 23 prosenttia toivoi muutoksia ajoneuvojen kokoon. Viidennes ei osannut kertoa kantaansa.

Muutoshaluttomuuden taustalla lienee epävarmuus muutosten vaikutuksista. Mittojen ja massojen muuttaminen kiinnosti jopa 55 prosenttia yrittäjistä sillä edellytyksellä, että kuljetusyritys hyötyisi taloudellisesti lisäkapasiteetista. Nykyisen kaluston enimmäiskapasiteetin hyödyntäminen ilman uusia kalustoinvestointeja sai vastakaikua lähes puolelta vastanneista. Asiakkaalta toivottiin sitoutumista pitkäkestoiseen yhteistyöhön mahdollisten kalustoinvestointien toteutuessa.

Sähköiset työkalut tarpeen kuljetusyrityksen johtamisessa

Kyselyssä selvisi, että vain 35 prosentilla kuljetusyrityksistä on käytössään sähköinen sovellutus johtamisen apuna, kuten kustannuslaskennassa. 74 prosenttia vastanneista piti tämänkaltaista työkalua tarpeellisena. Vain 2 prosenttia piti sähköistä työkalua täysin tarpeettomana. 59 prosenttia oli halukas käyttämään sähköistä työkalua liiketoimintaosaamisensa tueksi, mikäli sellaista tarjottaisiin.

Sähköisten apuvälineiden alhaisen käyttöasteen taustalla lienee yritysten koko. Suurin osa vastanneista yrittäjistä liikennöi korkeintaan viittä autoa ja kuljettaa itse, jolloin sähköisten työkalujen käyttöönotto ja säännöllinen operointi saatetaan kokea aikaa vieväksi ja hankalaksi. Yhden auton yrityksiä oli 200 eli 29 prosenttia vastanneista. Myös yrittäjien suhteellisen korkealla keski-iällä saattaa olla vaikutusta.

ilmoitustori_perus1

JÄTÄ KOMMENTTI