Suomen Sosionomit ry | Onko Suomen kunnilla varaa tähän?

0
Lastensuojeluun käytetään koko ajan enemmän rahaa. Lastensuojelun kustannukset Suomessa ovat yli 700 miljoona euroa vuodessa. Lastensuojelun asiakkaita on noin 70 000. Määrä on lähes kolminkertaistunut 20 vuodessa. Suomessa asuu kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 16 000 lasta. Yhden lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle maksaa reilu 200 euroa vrk. Kehityskulku on huolestuttava. Säästäminen lapsiperheiden peruspalveluissa on johtanut lastensuojeluperheiden lukumäärän ja kustannuskulujen huomattavaan kasvuun. Esimerkiksi lapsiperheitä tukevan kunnallisen kodinhoitojärjestelmän alasajo on ollut kunnilta karkea virhe.

Lapsiperheiden palveluiden painopistettä on jatkossa välttämätöntä kohdentaa ennaltaehkäisevästi perheiden luonnolliseen elinpiiriin kotiin, neuvoloihin, päiväkoteihin ja kouluun. Parasta ja myös kustannustehokkainta lastensuojelua ovat mm. lapsiperheiden kotiapu, perheitä lähelle tuotu neuvolatoiminta, pienikokoiset päiväkotiryhmät (ryhmäkoot määriteltävä laissa) sekä kouluissa toimivat psykologit, kuraattorit ja perhetyöntekijäpalvelut. Nykyinen malli, jossa perheitä tuetaan vasta lastensuojelun asiakkaina, on tehoton ja kallis. Se on myös lasten ja perheiden näkökulmasta syyllistävä ja leimaava. Lastensuojelussa on yhä enemmän perheitä, joiden lastensuojelun tuen tarve on seurausta perheiden peruspalvelujen vähäisestä resurssoinnista.

Kuntien taloudellinen kyky ja halu panostaa lapsiperheiden palveluihin vaihtelee. Lapsiperheet ovat palveluiden suhteen hyvinkin erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Valtion roolia lapsiperheiden palvelujen järjestämissä lisättävä ja valtion antaman taloudellisen tuen tulee olla korvamerkittyä. Kunnat eivät selviydy nykyisistä lakisääteisistä velvoitteista yksin. Suomella ei varaa 70 000 lastensuojelun asiakkaaseen. Lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä tarvitaan yhtä vaalikautta pitempiä näköaloja ja visiointia. Lapsiperheiden hyvinvointia ei luoda eikä kuntien budjetteja tasapainoteta auttamalla perheitä vasta viime hädässä.

Sosionomeja valmistuu vuosittain noin 1200. Ammattikorkeakoulujen tuottama työelämälähtöinen koulutus tuottaa osaavia työntekijöitä mm. neuvolan- ja koulun perhetyöhön ja päiväkotien opettajiksi. Sosionomien sosiaaliohjaamiseen painottuvaa osaamista tulee hyödyntää kunnissa nykyistä monipuolisemmin myös lapsiperheiden palveluissa. Sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkinnolle ei ole kunnissa tällä hetkellä soveltuvia työtehtäviä. Yli 20 prosenttia ylemmän amk:n suorittaneista toimii kuntasektorilla ”epäpätevinä” sosiaalityöntekijän viroissa.

Sosiaalialalla työvoimapula on käytännössä tarkoittanut kroonista pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Suomessa työskentelee kuntasektorilla yli tuhat epäpätevää sosiaalityöntekijää (joista suuri osa sosionomeja) ja tulevalla vuosikymmenellä sosiaalityöntekijöitä jää vuosittain eläkkeelle enemmän kuin heitä yliopistosta valmistuu. Ammattikorkeakoulusta valmistuvista sosionomeista (amk ja yamk) ei ole Suomessa pulaa. Sosiaalialalla pula pätevästä työvoimasta johtuu osin palvelurakenteiden jäykkyydestä. Sosiaalialan palvelurakenteita on kehitettävä ja muutettava nopealla aikataululla. On luotava uusia työnkuvia ja erilaisten koulutusten tuottama osaaminen on hyödynnettävä paremmin. Lapsiperheiden palvelut on tuotava lähelle perheitä. Perheitä tulee tukea ennen kuin ongelmat vaativat lastensuojelun puuttumista. Onko teidän kunnassanne varaa lastensuojelun kustannusten kasvattamiseen?

kategoriainfo2

JÄTÄ KOMMENTTI