Tekstiilien kierrätyksestä kasvaa uutta liiketoimintaa

0

Suomi on jäänyt tekstiilien kierrätyksessä takamatkalle, vaikka käytetyissä kankaissa piilee huima raaka-ainepotentiaali. Tällä hetkellä suurin osa vanhoista vaatteista päätyy jätelaitokselle poltettavaksi.

Suomalainen heittää tekstiilejä roskiin keskimäärin kymmenen kiloa joka vuosi. Tekstiilijätettä kertyy vuosittain 54,3 miljoonaa kiloa, josta valtaosa päätyy sekajätteen mukana poltettavaksi.
– Tekstiileissä ei ole nähty potentiaalia, ja siksi asiat ovat junnanneet pitkään paikoillaan. Muualla Euroopassa, kuten Saksassa ja Hollannissa, on valtavia tekstiilien lajittelu- ja käsittelylaitoksia. Suomessa ei yhtä ainoata, jätehuoltoyhtiö Remeon tekstiilikierrätyksen asiantuntija Petteri Asikainen sanoo.

Rikkinäiset tai likaantuneet tekstiilit eivät kelpaa vaatekeräykseen

Tekstiilejä myydään Suomessa vuosittain yli 70 miljoonaa kiloa. Jos haluaa kierrättää vaatteet, ne voi viedä hyväntekeväisyysjärjestöjen kierrätyslaatikoihin tai keräyksiin tai myydä esimerkiksi kirpputorilla.

Keräyksiin päätyy kuitenkin vain viidesosa tekstiilijätteestä.
– Valtaosa kierrätyslaatikoiden sisällöstä viedään poltettavaksi, sillä vaatteet ovat liian huonokuntoisia. Jos tekstiili on rikki tai se on likaantunut, ei sille ole tällä hetkellä muuta paikkaa kuin roskakori, Asikainen kertoo.

Vielä aikaisemmin osa pois heitettävästä tekstiilistä vietiin kaatopaikalle. Vuoden 2016 alussa laki muuttui, ja orgaanista jätettä, kuten tekstiilejä, ei saa enää viedä kaatopaikalle.

Yli kahden miljoonan euron tuki kierrätystoimintaan

Vanhat tekstiilit kelpaavat materiaalina esimerkiksi autojen toppauksiin tai penkkien pehmusteiksi. Tekstiilejä voidaan hyödyntää myös huonekaluissa. Yksinkertaisimmillaan tekstiilit voi hyödyntää rätteinä.

Todellisuudessa Suomessa on vain muutama yritys, jotka hyödyntävät pois heitettyjä tekstiileitä. Tässä piileekin tekstiilikierrätyksen ongelma: poistotekstiilin kerääminen ja lajittelu on kannattamatonta, jos hyödyntäjät puuttuvat.

Elämme tällä hetkellä tekstiilikierrätyksen murroskautta. VTT:n koordinoima Telaketju-hanke pyrkii nostamaan tekstiilikiertotaloutta Suomessa. Tekstiilien kierrätyksestä halutaan kannattavaa liiketoimintaa, ja siihen on saatu innovaatiorahoittaja Tekesiltäkin yli kahden miljoonan euron tuki.

– Hankkeen ensimmäinen iso teollinen sovellus on vanhan puuvillan muuttaminen uudeksi raaka-aineeksi. Tekstiilistä hajotetaan kuidut, jotka liuotetaan ja niistä saadaan uutta puuvillaa, Asikainen kuvaa.

Hän kertoo, että Remeo käynnisti viime vuonna Tekstiilirinki-toiminnan, jonka tarkoituksena on rakentaa Suomeen vaatekauppojen verkosto, jossa kauppoihin voi ostamisen lisäksi viedä vaatteita myös kierrätykseen.

– Muutamat ketjut ovat lähteneet mukaan, mutta toiminta on vielä pientä ja se on keskittynyt Etelä- ja Keski-Suomeen, Asikainen sanoo.

Suomesta kiertotalouden edelläkävijä?

Asikainen uskoo, että pikkuhiljaa alan startupit kasvavat, tutkimushankkeiden tulokset alkavat näkyä ja tekstiiliprojektitkin lisääntyvät.

Niiden avulla Suomi voidaan nostaa tekstiilikierrätyksen altavastaajan asemasta.

– Tekstiilien kierrättämisestä voidaan tehdä oikeasti isoa bisnestä. Jos kaikki menee hyvin, voimme harpata Euroopan ohi ja nousta tekstiilikierrätyksessä edelläkävijäksi, Asikainen arvioi.

Hän uskoo, että seuraavan viiden vuoden aikana Suomessa nähdään suuri muutos.

– Maassamme on se hyvä puoli, että suomalaiset ovat tunnollisia kierrättämään. Koko homma on ollut kiinni siitä, että Suomessa ei ole ollut kierrätyskanavia. Jos saamme toimivan systeemin, jossa tekstiilit käsitellään uudelleen hyödynnettäviksi, saamme isoja materiaalivirtoja aikaan, Asikainen summaa.

Näin ostat vaatteita kestävästi:

• Osta vaatteita vain tarpeeseen. Heräteostokset jäävät helposti käyttämättöminä vaatekaappiin.
• Suosi uusiomateriaaleja ja laadukkaita vaatteita. Mitä paksumpi ja parempi kangas, sitä kestävämpi vaate.
• Osta vaate toisen tekstiilin tilalle. Kun ostat uutta, vie samalla reissulla vanha vaate keräyslaatikkoon.
• Muista huoltaa vaatteita säännöllisesti, niin tekstiilit säilyvät hyväkuntoisina pidempään.


 

JÄTÄ KOMMENTTI