Terwaa ”tuotetaan” Kuortaneella edelleen – kuuntele tervasiira Rauno Laitilan ohjeistus tervanpolttoon!

0
Terwahauta kytee Kuortaneella. Kävimme katsastamassa tänään paikan päällä, kuinka entisaikojen Kuortaneen pääelinkeinoa harjoitettiin (Kuva: Johanna Yli-Kaatiala/jpnews.fi)

Kuortaneen Lions Club ry jatkaa ja pitää yllä kuurtanelaista tervanpoltto-osaamista kotipitäjässään. Kolmen vuoden välein suoritettava tervahaudan kokoaminen ja poltto ajoitettiin tänäkin vuonna Kuortaneen Kuhinat -kesämarkkinoiden kalenteriin. ”Nokiottien” perinne velvoittaa.  Tervasiirana eli hautamestarina, tervanpolton päällysmiehenä, kuten monesti aikaisemminkin, toimii Rauno Laitila.

– Haudalla pitää olla tietty määrä vartijoita ympäri vuorokauden.

– Tervahaudan keskellä oleva paalu on nimetty ”kynäksi”. Se kertoo missä on rakennelman keskikohta, ettei tuuli siirrä hautaa eri kohtaan kuin alunperin piti. Paalullakin on siis oma vissi tarkoitus.

– Tervahaudassa tarvittava raaka-aine eli puut tulevat lähialueelta.

Haastattelu on tehty 19.7.2019 (Johanna Yli-Kaatiala)
Tervasiira Rauno Laitila kädessään pullollinen tervankusta, jota voi vaikka lorauttaa löylyveteen. Tervan haju loihtii nykysaunoihin entisaikojen savusaunojen tuoksun (Kuva vuodelta 2013: Reijo Heikkilä/Ilkka)

(Klikkaa ääninauhan nuolta ja kuuntele Rauno Laitilan kertomus)

Tervanpoltto on yksi Kuortaneen kulttuurihistorian merkittävimpiä tekijöitä.

Jo 1600-luvulla tervanpoltto muodosti kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. 1700-luvun puolivälissä alkoi todellinen tervanpolton valtakausi. Tällöin Kuortaneella poltettiin tervaa vuosittain yli 1 000 tynnyriä. Viimeinen noususuhdanne tervamarkkinoilla sattui 1860-luvun loppupuolella. Tällöin Kuortaneen kihlakunnasta myytiin tervaa 25 000 tynnyriä vuodessa, minkä määrän koko maassa ylitti ainoastaan Kajaanin kihlakunta. Kuortaneen seudulta on löydetty kaikkiaan yli 300 tervahautaa.

(Lähde: Wikipedia)

pikkujoulu_700x

JÄTÄ KOMMENTTI