Lain tavoitteena on tupakan käytön kokonaan loppuminen.
Tupakointi on muuttumassa henkilökohtaisemmaksi ja yksityisemmäksi asiaksi ja siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on pienenemässä. Tupakkalain kehitys on lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden myönteisyydestä ja suurin muutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa. Tiedot ilmenevät VTT Martti Puohiniemen Suomen ASH ry:lle tekemästä trendianalyysistä miten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut vuosina 2002–2010.
– Tupakoinnista on tullut suuren yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö ja sen suhteen lähestytään Savuton Suomi –tavoitetta. Sekä lähipiirin ja erilaisten yhteiskunnallisten auktoriteettien antama esimerkki koetaan tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa nuorten tupakointiin tai aloitusaikeisiin, toteaa Martti Puohiniemi. Hän näkee tupakkamainonnan päättymisellä olleen ilmeisen tärkeä vaikutus siihen, että tupakoinnin yhteys perusarvoihin on muuttunut.
Suomalaisten suhtautumisessa tupakointiin tapahtui radikaali muutos tutkimusjakson aikana. Yleisten tupakointikieltojen kannatus on noussut selvästi ja erityisesti ravintolatupakointia koskevien lakimuutosten jälkeen tyytyväisyys lainsäädäntöön on lisääntynyt ajan myötä.
– Vahvin syy suhtautua savuttomuuteen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin puuttuminen. Muut syyt puoltaa tupakointia (mm. ravintolan tunnelma katoaa, työntekijöiden oma tupakointi, nuuskan käytön lisääntyminen) ovat menettämässä kannatustaan ja lienevät siksi enemmänkin tekosyitä, toteaa Puohiniemi. Savuttomuuden konkreettiset seuraukset puolestaan koetaan voimakkaan myönteisinä.
Lainsäädäntö on selvästi lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden hyvistä puolista. Ravintolatupakoinnin kielto on muuttanut ravintola-asiakkaiden suhtautumista savuttomuuteen myönteisemmäksi riippumatta siitä, tupakoiko itse ja kuinka säännöllisesti tupakoi. Positiivinen suhtautuminen on voimistunut myös ravintolatyöntekijöiden keskuudessa, kun laki on ollut pidempään voimassa.
Lakimuutokset ovat myös näkyneet mediassa runsaana uutisointina ja keskusteluina. Ennen lain voimaantuloa keskustelu on saattanut olla erittäinkin kriittistä. Lakimuutosten jälkeen keskustelu on muuttunut myönteiseksi ja kielteisyys on jäänyt enemmänkin yksittäisiksi kommenteiksi keskustelupalstoilla.
Terveys ja elämän nautinnot – arvot vastakkain
Terveys on suomalaisille yksi kaikkein tärkeimmäksi koetuista arvoista riippumatta siitä, kuinka terveellistä elämää itse viettää. Puohiniemi näkeekin terveyden muiden arvojen toteutumisen edellytyksenä. Tämän vuoksi ihminen voi helposti torjua omiin epäterveellisiin tekemisiinsä kohdistuvat varoitukset. Tupakoija voi kieltää tupakoinnista hänelle itselleen aiheutuvat terveyshaitat (”poltan melko vähän”, ”tupakoinnin haitat alkavat vasta 20 vuoden kuluttua”, ”lopetan ennen kuin haittoja ilmenee” jne).
Arvot ovat ihmisen valintoja ohjaavia periaatteita, joissa yhdistyy tunne ja tieto. Arvot liittyvät toisiinsa ja terveyden vastapuolina ovat aiemmin tupakkamainonnassa vahvasti esillä olleet arvot suoriutuminen ja hedonismi eli itsensä hemmottelu ja mielihyvän etsiminen. Molemmat ovat erityisesti nuoria vahvasti ohjaavia arvoja.
– Tupakoinnin muuttuminen yksityisemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi asiaksi on tuonut mukanaan sekä hyvää että huonoa. Ikävä seikka on se, että nuorten keskuudessa tupakoinnin yhteys hedonismiin on voimistunut. Hyvää puolestaan on se, että sen yhteys suorituskykyyn on muuttunut kielteiseksi. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että tupakka on perinteisesti toiminut yhdistävänä tekijänä ja luonut tietyn kanssakäymisen kulttuurin. Jatkossa tupakoinnista voikin tulla keino vastustaa järjestelmää, ilmaista yksilön vapautta ja pitää kiinni omista oikeuksista. Tosin kyse on kuitenkin vain marginaalisesta joukosta suomalaisia, toteaa Puohiniemi.
Lainsäädäntöä ja tunnetason vaikuttamista
Vuoden 1976 tupakkalain jälkeen Suomen savuttomuus on edennyt askel askeleelta.
– Määrätietoinen tupakkapolitiikka on mahdollistanut kehityksen, toteaa Puohiniemi. Ajatus savuttomasta Suomesta ei olisi ollut mahdollinen 20 vuotta sitten. Nyt visio savuttomasta Suomesta saattaa hyvinkin toteutua, sillä suomalaiset arvostavat savutonta elinympäristöä yhä enemmän.
– Suomalaiset tuntuvat tietävän tupakan terveysvaikutuksista. Pelkkä asiatieto ei kuitenkaan riitä, koska kyse on tunteista. Tupakoinnin yksityistymisen vuoksi on tupakoinnin vaaroja koskevan tiedottamisen mentävä tunnetasolle ja yksilön epämukavuusalueelle. On kerrottava, mitä vaikutuksia tupakoinnilla on juuri sinun elimistöösi, ja mitä vastaavasti saavutat, jos et aloita tupakointia tai lopetat sen heti. Liian usein omaan terveyteen vaikuttaminen koetaan negatiivisesti, nautinnoista kieltäytymisenä ja itsekuria vaativaksi toiminnaksi. Nyt tarvitaan uusia ajatuksia siitä, miten tupakoinnin lopettaminen saataisiin käännettyä yksilön saavutukseksi: näiltä vaivoilta säästyin ja nämä ilot saavutin. Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin ja tässä heitä pitää tukea tehokkaalla viestinnällä, kiteyttää Puohiniemi tulevaisuuden tupakkatyötä.
Sosiaalipsykologi, VTT Martti Puohiniemi on tutkinut yhteiskunnallista muutosta jo yli 30 vuoden ajan.
Puohiniemi tarkasteli trendianalyysin keinoin, miten savuttomuus on vaikuttanut suomalaisiin. Aineistona Puohiniemi käytti Suomen ASH ry:n Taloustutkimuksella ja TNS Gallupilla teetättämiä kyselytutkimuksia ja Cicionin, Kuule Oy:n ja M-Brainin Suomen ASH ry:lle tekemiä media-analyyseja vuosilta 1995–2001. Puohiniemi peilasi aineistoa omaan A3-tutkimukseensa, joka on analyysi suomalaisten arvomaailmasta vuosina 1991–2001.
Latautuu ...
