Oppilaitosten turvallisuusasioihin suhtaudutaan yhä jälkijättöisesti. Oppilaitosten turvallisuuskulttuurista hiljattain väitelleen Matti Waitisen mukaan yhtenä syynä on se, että opettajakoulutuksesta puuttuu turvallisuuskoulutusosio.
“Opettajakoulutukseen tulisi ehdottomasti saada turvallisuuskoulutusta. Meillä on se harhainen käsitys, että kun laitamme lapsemme kouluun, he ovat siellä turvallisten, osaavien aikuisten kanssa. Todellisuudessa opettajilla ei ole kuin tavallisen kadunmiehen turvallisuustaidot”, kiteyttää Waitinen.
Hän kuuluu Optuke-verkostoon, joka kehittää oppilaitosten turvallisuuskulttuuria.
Waitisen mukaan koulutuksen avulla ikäviä tilanteita voitaisiin ennaltaehkäistä paremmin.
“Koulutus auttaisi opettajia lukemaan jo heikkoja signaaleja sekä opettaisi toimimaan tilanteissa siten, että he pystyisivät suojelemaan oppilaita. Näitä väkivaltatilanteita ei juuri harjoitella kouluissa”, sanoo Waitinen, joka toimii myös Helsingin pelastuskoulun rehtorina.
Waitisen mukaan pelkkä pelastussuunnitelma ei turvallisuutta kouluissa paranna.
“Suomessa on tapana perustaa monia työryhmiä ikävien asioiden jälkeen, mutta lopulta mikään ei muutu. Näin näyttää käyneen meillä myös koulusurmien jälkeen. Osa kouluista toimii ihan tuuriperiaatteella turvallisuusasioissa”, hän ihmettelee.
Latautuu ...
Ko. artikkeliin voi todeta, että milloinkas rakkaassa Suomen tasavallassa on ymmärretty turvallisuuden merkitys? Kaikki maksaa, jopa turvallisuudesta pitää alkaa maksamaan. Viranomaisten voimat eivät läheskään aina riitä. Suomi on todellinen turvallisuuden Impivaara, paikka, josta Aleksis Kivi olisi happamalla tavalla ylpeä. Voi olla, että Jukolan veljesten seikkailut Viertolan härkien kanssa jäävät hyttysen ininän tasolle, kun ajatellaan, minkälaisia tapahtumia on koettu kouluissa vuosien varrella. Viiimeaikaiset tapahtumat Matti Saaren koulusurmat Kauhajoella ja viimeksi nyt Alahärmän lukion tapahtumat kertovat karulla tavalla siitä, että laput silmillä mennään katkeraan loppuun asti.
Se ei todellakaan ole tarpeeksi, jos kouluilla on olemassa vain turvallisuussuunnitelma paperilla. Pitää olla metallinpaljastimet heti pääovella ja vartijat koulun sisällä kulkemassa. Pahitteeksi ei olisi varmaan kameravalvontakaan, mutta minkäs teet. Niihin ei haluttaisi satsata euroakaan, kun se on todettu byrokratiassa ja kunnan budjetissa kiviriippana. Yleensä ensin pitää tapahtua äärimmäinen vakava teko ennen kuin jotenkin reagoidaan, jos yleensä reagoidaan. Toivottavasti tätä viimeistä tapausta ei enää haudata komiteatyön alle, vaan aletaan todella miettimään, onko myös koululaitoksessa jotain vikaa, kun siellä tapahtuu jatkuvasti ikäviä asioita. Myös vanhemmilla on vastuu kasvatustyöstä ja kouluissa pitää olla kuraattorit. Toivottavasti kaikki lehdet ja presidenttiehdokkaat ottavat koulujen turvallisuusasiat esille kampanjoissaan ja mediassa samalla laajemminkin. On toiminnan aika sisäministeriössä ja eduskunnassa.