Ähtärissä jännitettiin maistuuko pandalle paikallinen bambu – ja maistuihan se!

0
Pyry alkoi mutustella välittömästi eteensä saatuaan tutun bambulajikkeen kotimaista kasvatusversiota. (Kuvat: Jouko Siirilä/jpnews.fi)
  • Jouko Siirilä
  • ÄHTÄRI

Ähtärin pandatalossa elettiin torstaina puolen päivän jälkeen muutamia jännittäviä hetkiä. Parikymmentä bambun koeviljelijää ja median edustajat tulisivat kohta näkemään kelpaako pandakarhuille niille ensi kertaa tässä tilanteessa tarjottu lähibambu vai ei? Lopputulos oli erinomainen.

Ensiksi päästettiin naaraspuolinen Lumi omalle puolelleen Ähtärissä ja lähikunnista kasvatettujen bambujen kimppuun. Aivan ensimmäiseksi se poimi jalasjärveläisen tuottajan bambunipun. Hyvin maistuivat niin lehdet kuin tämän jättiheinäkasvin runkokin.

Hetken päästä urospuolinen Pyry pääsi omalla puolellaan myllämään näille eläimille sinällään tuttuja lajeja, joita tuottajat olivat tuoneet paikalle puolenpäivän aikoihin. Seitsemää eri bambulajiketta on kasvatettu koeviljelmillä kolmen vuoden aikana Ähtäristä katsoen noin viidenkymmenen kilometrin säteellä rinnemailla, pellossa, puutarhassa ja metsän keskellä.

-VIDEO-

Tyttöpanda Lumi nauttii tuoreista ähtäriläisbambuista lajille ominaiseen nautiskelevaan tyyliin. (Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Myös kasvupaikalla on väliä

Eläinlääkäri Heini Niinimäki on ollut kahteen otteeseen Kiinassa tutustumassa pandoihin. Hänen mukaansa pandojen ruokavalio koostuu todellakin 99-prosenttisesti bambusta. Koska tuo suosikkiruoka sisältää energiaa hyvin vähän, bambua kuluu määrällisesti paljon, 15-30 kiloa päivässä. Kasvupaikalla on myös väliä, sikäli jännitys lähibambun sopivuudesta oli aiheellista.

Pandat voivat valikoida bambun sen mukaan, millaisessa maaperässä ne ovat kasvaneet. Jokin lajike saattaa maistua yhdessä paikassa kasvaneena, mutta taas toisaalla kasvatettuna ei.

Ähtärissä tarjolla oli nyt seitsemän lajiketta. Aivan satunnaisesti panda voi syödä luonnossa jopa pikku eläimen, sanoo Niinimäki. Ähtärissä pandoille on tarjolla myös erityistä pandakakkua, porkkanaa ja omenaa.

(vas.) Kaija ja Kimmo Lehtomäki Ähtärin Hakojärveltä näkivät omin silmin heidän kasvattamiensa bambujen maistuvan Pyrylle. Kuvassa myös Ähtärin eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki sekä Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.

Niin bambun kasvattajat kuin eläinpuiston edustajatkin pitivät maistatuspäivää todella onnistuneena. Helena Salokangas Ähtäristä havaitsi kuitenkin ensin, että ainakin Lumi jätti tänä päivänä tuontibambunipun täysin koskemattomaksi. Se söi kaikista muista nipuista, mutta ei halunnut maistaakaan sen päivittäiseen ruokavalioon normaalisti kuuluvaa hollantilaista lajiketta. Huomenna sen olisi kuitenkin taas kelvattava.

Kotimaisten bambujen maistatuspäivä oli menestys ja suuri ilonaihe tuottajille. Maku on kohdallaan myös Ähtärin seudulla tuotetuissa bambuissa. Talvehtiminen sen sijana mietityttää. Kuvassa muun muassa Seppo ja Helena Salokangas Ähtäristä (3. ja 4. vas.)

Ulkoilma parempi kuin kasvihuone

Viikoittain hollannista saapuvat bambut tulevat olemaan vielä pitkään se ainoa pääruoka, joita pandat saavat eteensä. Seppo ja Helena Salokankaalla on ollut tänä vuonna neljä bambukasvia kallioisella tontillaan Ähtärin keskustan tuntumassa. Bambu on jättiläismäinen heinäkasvi.

– Tosi hyviä kokemuksia meillä on. Suoraan kallionlaitaan istutin, kastellut olen paljonkin, kun oli näin kuiva kesä. Ne kasvoivat itse asiassa monta senttiä päivässä ulkona, Helena Salokangas sanoo.

– Senkin huomasin, että kun pari bambua oli kasvihuoneessa, niin eipä se ollutkaan niin hyvä paikka kuin ulkoilma. Toin toisen kasvin jo ulos ja aion siirtää vielä tänä syksynä sen toisenkin ulos.

– Olen ajatellut jatkaa bambun kasvattamista. On sen verran mielenkiintoista puuhaa. Talveksi kasvit täytyy vain suojata hyvin, sanoo Helena Salokangas.

Lumikerros tärkeä talvehtimisen edellytys

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvinviljelyagrologi Jari Luokkakallio on vetänyt vuonna 2016 alkanutta Bambua pandalle –hanketta. Hänen mukaansa bambulajikkeiden talvenkestävyydessä on eroja riippuen millaiset pakkas- ja lumiolosuhteet talvella vallitsevat.

– Yleisesti ottaen bambut – kuten pandatkin – kestävät hyvin talviolosuhteita. Ehdottomasti parasta olisi kuitenkin, että ennen pakkasia maa saisi lumikerroksen.

– Pandat asuvat korkealla vuoristossa, jossa on talvisin pakkasta ja lunta.  Pandojen suosimat vuoristobambulajit kestävät pakkasta jopa -26 asteeseen.  Suurimmat erot vuoriston ja suomalaissa olosuhteissa ovat ilman kosteus ja lumen määrä.   Paksulumisina talvina matalakasvuisten bambujen kasvatus on kohtuullisen helppoa.

– Suomessa bambun kasvatuksen suurimmat haasteet ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevättalven kuivattavat tuulet. Lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu, mutta pakkasenkestävimmät lajit versovat keväällä uudestaan, mikäli juuriston ei pääse jäätymään.

Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan tuhatkunta. ProAgria Etelä-Pohjanmaan Bambua pandalle -hankkeen koekasvatuksissa on ollut kolmen vuoden aikana yli 20 lajia.  Parin talven jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta pakkasenkestävintä lajia. Hankkeessa on ollut mukana yli kolmekymmentä bambun koekasvattajaa Ähtäristä ja lähialueelta, sanoo Jari Luokkakallio.

-VIDEO-

Klaus Lavila Töysän Hakojärveltä kertoo kokemuksiaan bambun kasvatuksesta viime talven osalta. (Jouko Siirilä/jpnews.fi)

 

Ensi talvi varmistaa tuotannon edellytykset Ähtärin ympäristössä

ProAgria Etelä-Pohjanmaan Bambua pandalle Leader -hankkeessa on koeviljelmin selvitetty bambun kasvatuksen haasteita ja lähibambun tuotantoedellytyksiä.  Kasvit istutetaan taimista ja pari ensimmäistä vuotta ne kasvattavat juuristoaan.

Korjuukypsää satoa saadaan kolmantena vuotena. Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista.  Mätästävät lajit (fargesiat) ovat hankkeen kokemusten mukaan erittäin talven kestäviä. Maavarsia tekevät lajit (phyllostachyset ja pseudosasat) kestävät hieman heikommin pakkasta, mutta tuottavat satoa nopeammin ja enemmän kuin fargesiat, Jari Luokkakallio täsmentää.

Pandojen maisteltavina oli kolme alalajiketta phyllostahcys aureosulcata -lajikkeesta, phyllostachys bissetii, phyllostachys nuda sekä kaksi alalajiketta pseudosasa japonicasta. Hitaammin kasvavat fargesialajit pääsevät koemaistatukseen kesällä 2019.

Bambua pandalle –hanke on EU-rahoitteinen Leader-kehittämishanke, joka saa rahoituksen Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan ry:n kautta. Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vuodelle 2019.

Hankkeen kolmantena talvena olisi tarkoitus saada selvyys siitä, onko bambun tuotannolliselle kasvatukselle ja sen edellyttämille investoinneille todellisia mahdollisuuksia tällä seudulla, sanoo Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

 


kategoriainfo2

JÄTÄ KOMMENTTI