Kansanedustaja Mikko Savola kirjoittaa blogissaan aselaista

0
(Kuva: Reserviläisliitto)

Savola kirjoittaa aselaista Iltalehden blogissa 11.10.2018

Pitkään käsittelyssä ollut EU:n asedirektiivistä juontuva aselaki on tänään päätetty Valtioneuvoston istunnossa lähettää Eduskunnan käsittelyyn. Aselaki mahdollistaa reserviläistoiminnan ja urheiluampumisen myös jatkossa ja siinä on tehty nyt kevyimmät mahdolliset muutokset, jotka täyttävät direktiivin vaatimukset.

Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuvat sodan ajan joukot. Reservin tärkein yksittäinen ominaisuus on ampumataito. Sen ylläpitäminen voi nyt jatkua.

– Olen saanut seurata aselain käsittelyä läheltä; Ensin asedirektiivin EU –käsittelyn aikaan kansanedustajan toimen lisäksi Reserviläisliiton puheenjohtajana ja sittemmin yhtenä työtehtävistäni Eduskunnassa. Olen ollut yksi kolmesta hallituspuolueiden kansanedustajasta edustamassa Keskustan eduskuntaryhmää ministeriön ja keskeisten reserviläisjärjestöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa.

Vielä lausuntokierrokselle lähtiessään sisäministeriön tekemä pohjaesitys sisälsi epätarkkuuksia ja asedirektiiviin kuulumattomia kiristyksiä. Suomen neuvottelemaa poikkeusratkaisua ei myöskään otettu siinä vielä riittäviltä osin käyttöön.

Keskeisimpinä muutoksina saimme poikkeusluvan määritelmän koskemaan ikään katsomatta koko reserviä. Käytännössä kuitenkin suurin osa aseluvista tulee jatkossakin urheiluammunnan, kuten SRA:n (sovellettu reserviläisammunta) kautta.

Suomessa on noin 900.000 reserviläistä, jotka voidaan asevelvollisuuslain nojalla tarvittaessa kutsua aseisiin. (Kuva: Reserviläisliitto)

Reserviläisjärjestöjen kannalta merkittävä asia on, että yhdistykset voivat jatkossakin omistaa koulutustarkoituksessa pitkiä itselataavaa kertatulta ampuvia aseita. Näin ollen voimme varmistaa sen, että ampumaharjoittelu jatkuu turvallisessa ympäristössä jonka tuoman kokemuksen myötä myös henkilökohtaiset lupaedellytykset voivat täyttyä.

Lupien määräaikaisuuksiin saatiin parannuksia. Lippaiden säilyttämiseen sekä eri asetyyppien ja niiden lippaiden käyttämiseen saatiin myös selkeys. Tällä estetään, ettei ampumaharrastaja syyllisty tietämättään lainvastaiseen toimintaan. Pitkien lippaiden luvanvaraisuus tuleekin olemaan keskeisin muutos lain tultua voimaan.

Asekeräilijöiden tai muistoesineiden haltijoiden ei tarvitse olla huolissaan, sillä ennen vuotta 1946 valmistetut ”Suomi –konepistooli” deaktivoidut lippaat rajattiin lupamenettelyn ulkopuolelle. Näin ollen ne voivat säilyä jatkossakin vitriineissä ja kellojen kehyksinä.

Samassa valmistelussa saatiin myös muutamia pienempiä yksityiskohtaisia parannuksia olemassa olevaan lakiin.

Valtioneuvoston esitys tulee nyt Eduskunnan käsiteltäväksi. Tässä yhteydessä hallintovaliokunta ja puolustusvaliokunta kampaavat lain huolella asiantuntijoita kuullen ja asiaan huolella perehtyen.

Alkuperäisestä EU –komission katastrofaalisesta esityksestä on tultu pitkä tie tähän päivään. Olen tyytyväinen, että lain käsittely on nyt tässä pisteessä siten, että meille tärkeät asiat on kestävästi huomioitu ja toiminta saa jatkua.

Ottaen huomioon direktiivin reunaehdot, lain hylkääminen tai kireämmät tulkinnat aselain viemisestä kansalliseen lainsäädäntöömme olisivat olleet suomalaisen maanpuolustuksen, reserviläisten ja ampumaharrastajien kannalta paljon huonompia.

Tuntemattoman Sotilaan Koskelan sanoin, tämä on se ”pienimmän riesan tie”.

 


 

talvirenkaatmarkkina

JÄTÄ KOMMENTTI