Kansanedustaja Reijo Hongisto kysyy | Miten sujuvoitetaan suurpetojen häätö- ja poistoprosessia

0
Ahma on kotimaisista petoeläimistä pahimmasta päästä (Arkistokuva)

Suurpedot karhu, susi, ilves ja oletettavasti muutaman vuoden kuluttua myös ahma, aiheuttavat pelon lisäksi myös aineellisia vahinkoja mehiläistarhaajille ja lampureille poronhoitoalueen ulkopuolella jopa eteläisessä Suomessa.

 

Kun karhu oppii käyttämään ravinnokseen hunajan tuotantoon tarvittavaa keinopesää, niin se hävittää muutaman yön aikana kaikki tarhurin pesäpöntöt, vaikka niitä siirrettäisiinkin. Tilanteessa tarhaaja pyytää yleensä poliisilta apua häirikkökarhun häätämiseksi tai poistamiseksi. Yleensä lupaprosessi kestää kuitenkin niin kauan, että karhu ehtii tuhota kaikki pesät ennen kuin viranomaiset ryhtyvät tarvittaviin toimiin häirikön häätämiseksi tai poistamiseksi. Viime vuonna karhut hävittivät lähes 230 mehiläispesää. Tänä keväänä karhujen aiheuttamia vahinkoja on ilmoitettu tehdyn 15 paikkakunnalla, sanoo Hongisto (ps)

 

Hongiston mukaan samankaltainen ongelma on myös lampureilla. Susilauma saalistaa lammaslaumaa niin kauan kuin siitä saalista riittää. Häätö- ja poistotoimi eivät ehdi vaikuttaa, koska se on aikaa vievä ja monimutkainen usean viranomaisen hyväksynnän tarvitsema prosessi. Susien aiheuttamat vahingot lampaille ovat olleet nousussa. Tilastojen mukaan sudet tappoivat vuosina 2010–15 lähes 170 lammasta.

 

Kansanedustaja Reijo Hongisto kysyy eduskunnassa:

”Millä tavalla asiasta vastaava ministeri aikoo sujuvoittaa normien purkua ja käytäntöjä, jotta häiriköivien suurpetojen häätäminen ja/tai poistaminen nopeutuisi niin, etteivät mehiläistarhaajat tai lampurit menettäisi vuosituotantoaan?”

AA-Jymy3_220118

JÄTÄ KOMMENTTI