Munuaissairauden takia hoidossa olevien määrä lisääntyy

0

Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut 20 prosentilla kymmenessä vuodessa, selviää Suomen munuaistautirekisten tuoreesta Vuosiraportista. Eniten on kasvanut yli 75-vuotiaiden osuus. Yleisin dialyysihoitoon johtava sairaus on edelleen diabetes.

Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka aktiivihoitoon tulevien määrä ei ole kasvanut. Vuoden 2018 lopussa dialyysihoidossa oli 2005 henkilöä ja munuaisensiirron saaneita 3087. Dialyysistä olevista neljäsosa eli 26 prosenttia teki dialyysiä omatoimisesti kotona. Kotidialyysin osuus oli suurin Lapin sairaanhoitopiirissä, selviää Suomen munuaistautirekisterin tuoreesta Vuosiraportista 2018.

Koko maassa dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2008 ja 12 prosenttia vuodesta 2013. Vähiten hoidossa olevien määrä on kasvanut eteläisellä ja eniten itäisellä alueella. Eniten on kasvanut yli 75-vuotiaiden osuus.

Lääkäri
Patrik Finnne

– Hoidossa olevien määrän lisääntyminen johtuu kuolleisuuden jatkuvasta pienentymisestä eri sairauksien hoitojen kehittyessä. Vuosiraportin mukaan ennenaikaisen kuoleman riski on vuodesta 2000 lähtien laskenut noin 40 prosenttia, sanoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne.

Diabetes on yleisin syy dialyysihoidon aloittamiselle. Tyypin 2 diabetes on ollut jo 20 vuoden ajan aktiivihoitoon tulevien munuaissairauden yleisin syy. Toiseksi yleisin syy on tyypin 1 diabetes.

– Munuaissairaus on yleisempi miehillä kuin naisilla. Vuoden 2018 lopussa oli miehiä aktiivihoidossa 75 prosenttia enemmän kuin naisia. Sukupuoliero korostuu erityisesti vanhimmassa ikäryhmässä, jossa miehiä on 2,6 kertaa naisia enemmän.

Suomen munuaistautirekisteri on seurannut dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoitoa jo kolme vuosikymmentä ja julkaissut vuosiraportin 1990-luvun alusta lähtien. Rekisteristä saadaan tietoa hoidon tuloksista ja laadusta sekä alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Rekisterin tiedot ovat hoitaville sairaaloille tärkeä toiminnan ohjauksen ja henkilöstöresurssien suunnittelun väline. Rekisteri mahdollistaa myös Suomen hoitotulosten kansainvälisen vertailun.

Suomen munuaistautirekisterin toiminta on ollut pitkään uhattuna, koska lakisääteistä asemaa ei ole ja rahoitus on epävarmaa. Suomen munuaistautirekisteri saa rahoituksen Veikkauksen tuotoista Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä Munuais- ja maksaliitolta.

Rekisterin toiminta perustuu potilaiden antamaan kirjalliseen suostumukseen. Vuonna 2018 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan toimintaa ei voida jatkaa näin. Suomen munuaistautirekisteri on hakenut lakisääteistämistä THL:n ilmoittautumismenettelyssä. Lakisääteistäminenkään ei automaattisesti takaa munuaistautirekisterin rahoitusta.

– Rahallisesti kalliin ja merkittävästi elämänlaatuun vaikuttavaa sairautta sairastavan potilasryhmän hoidon laadun seuranta ja kehittäminen edellyttää, että munuaistautirekisterin toiminnan jatkuvuus varmistetaan pitkäjänteisesti, Finne vaatii.

Suomen munuaistautirekisten uusimman Vuosiraportin voi lukea osoitteesta www.muma.fi/smtr_vuosiraportti.

(Kuvituskuva)

 

Koronavirus-arkistotiedote 1_20

JÄTÄ KOMMENTTI