Pandat vuoden esillä Ähtärissä – Anna Palmroth ei antaisi päivääkään pois

0
Ähtärin pandatalossa ja farmilla eli kotieläintilalla juhlitaan pandojen vuosipäivää tulevana sunnuntaina monenlaisella lapsille ja koko perheelle räätälöidyllä ohjelmalla. Ohjelmaa on noin viiden tunnin ajan aamupäivästä iltapäivään. (Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Jouko Siirilä/jpnews.fi – ÄhtäriZoo tiedotus

Ähtärin eläinpuisto Oy juhlistaa tulevana lauantaina työn merkeissä Lumin ja Pyryn vuoden mittaista elämää Ähtärissä. Varhaiseen teini-ikään ehtineiden pandojen vuosi Ähtärissä on sujunut hienosti pandahoitaja Anna Palmrothin mukaan ja vuorovaikutus hoitajien kanssa toimii juuri niin luontevasti kuin toivottiinkin.

Anna Palmroth vastaa käytännössä pandojen ruokailusta ja muusta viihtymisestä Ähtärin pandatalossa. (Kuva Ähtäri Zoo)

– En vaihtaisi tätä panda-aikaa elämässäni mihinkään, toteaa Anna Palmroth, jonka vastuulla Ähtäri Zoon pandojen päivittäinen hoito käytännössä on.

-Ähtäri Zoon mukanaolo kansainvälisessä pandojen suojeluhankkeessa opettaa koko ajan uutta ja on siksi erittäin kiinnostavaa. Omahoitajan työnkuvaan on tullut mukaan myös erityistarkkailu, jota tehdään murkkuikäiseksi ehtineiden pandojen toivotun lisääntymisen takia.

– Lumia ja Pyryä totutetaan nyt ultraäänitutkimuksiin, niiden genitaalialueita tutkitaan ja kerätään virtsanäytteitä, sillä niistä selvitetään hormonitasoja. Tietoja kerätään raportteihin, joita intendentti Heini Niinimäki tekee Kiinaa varten.

Tutkimustyö ja konsultointi Kiinan kanssa on valmistautumista tuleviin vuosiin, jolloin pandat ehkä voidaan päästää yhteen.

– Jos ne tykästyvät toisiinsa, niin luvassa saattaa joskus tulevina vuosina olla pandan pentuja. Tällä hetkellä Lumi ja Pyry tuntuvat hyväksyvän toisensa, mutta niiden käytöstä ei voi vielä kovin hyvin ennustaa, Anna Palmroth kertoo.

Lumi ja Pyry vaihtelevat tarhoja

Ähtäri Zoossa vieraileva saattaa huomata, että pandoja myös vaihdetaan välillä tarhasta toiseen. Se antaa Ähtärin tyttö- ja poikapandoille mahdollisuuden tutustua toistensa hajuviesteihin. Tämä saattaa aikanaan edesauttaa kiimaan tuloa ja myöhemmin lisääntymistä.

Toistaiseksi ne kuitenkin ovat lähinnä ”chattailevia teinejä”. Aikuisuuteen on vielä pitkä matka. Pandoja voi todella tällä hetkellä verrata murrosikäiseen ihmiseen, jota vastakkainen sukupuoli on jo alkanut hieman kiinnostaa.

Tuttu hoitaja kykenee hyvin toteamaan erot pandojen tunnetiloissa. Nyt käyttäytymisessä näkyy aikuistuvan Pyryn entistä suurempi tietoisuus omasta reviiristään.

– Vaistojensa ohjaamana se kiertää ja merkkaa tarhaansa, niin että muut kulmakunnan pandat tietäisivät pyörtää reviirin rajalta. Pandat eivät ole lemmikkejä, joten niiden luontaiset vaistot ovat edelleen teräviä ja tallella. Vaistot kehottavat huolehtimaan selviytymisestä ja reviiritietoisuudesta.

Ähtärin pandanallet ovat nyt varhaisessa murrosiässä ja niiden sukukypsyyden kehitystä seurataan tarkasti. Tässä vaiheessa tytöt ovat kuitenkin vielä tyttöjä ja pojat poikia. Toinen sukupuoli ei ihan vielä kiinnosta mutta Pyry (kuvassa) merkkailee jo reviiriään kuten luonnossakin ikään kuin muiden urosten pitämiseksi loitolla alueeltaan. ( Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Pojat ovat poikia ja tytöt
tyttöjä pandamaailmassakin

– Pyry yrittää laittaa reviirimerkinnät mahdollisimman korkealle. Silloin kilpailevat urokset saavat vihjeen isosta pandasta. Samalla Pyry toivoo Lumin huomaavan, millainen lupaava kosija naapurustossa majailee, paljastaa Anna Palmroth

Lumi on pidättyväisempi ja vahvasti kiintynyt hoitajaansa. Se haluaa, että tuttu hoitaja on huolehtimassa tarpeista.

-Lumi on prinsessa, joka valitsee itse hoitajansa. Pyry puolestaan on suoraviivaisempi ja aktiivisempi, mutta myös kärsimättömämpi, naurahtaa Anna. Annan lisäksi toisena pandahoitajana toimii eläintenhoitaja Jenna Heinonen.

Ruokaa, leikkiä ja lepoa

Lumin ja Pyryn ruoan kokonaiskulutus on pysynyt lähes samanlaisena. Bambua kuluu 15-30 kiloa päivässä, vaikka murkkuikäinen pandapoika syökin välillä käsittämättömiä määriä.

Paino vaihtelee hieman vuoden aikojen mukaan, samoin ruokailutottumukset. Talvella syödään enemmän bambujen runkoja ja kesällä lehtiä. Lumi painaa tällä hetkellä 110 kg ja Pyry 125 kg.

Pandojen mielestä paras ja ainoa janojuoma on vesi. Niillä on tarhoissaan vesiautomaatit, jotka täyttyvät koko ajan automaattisesti. Villieläiminä ne juovat vettä myös tarhojensa puroista. Yöt vietetään sisätiloissa, joko omissa kammareissa tai joskus myös sisätarhojen lavitsoilla.

Pandojen näköaisti ei ole kovin hyvä, sen sijaan haju- ja kuuloaistit ovat erinomaiset. Isotkaan vierailijamäärät eivät niiden elämää haittaa, kunhan yleisö käyttäytyy rauhallisesti ja välttää kovaa äänenkäyttöä.

Kaksi isopandaa, Lumi (Jin Baobao) ja Pyry (Hua Bao) ovat olleet esillä ja turistien lemmikkeinä ensi sunnuntaina tasan vuoden. Vuosipäivää juhlistetaan eläinpuistossa jo lauantaina. (Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Monenlaista oheisohjelmaa
vuosipäivän merkeissä

Ähtäri Zoon ainutlaatuinen pandatalo avattiin yleisölle 17. helmikuuta viime vuonna.

Juhlapäivänä sunnuntaina Pandalassa voivat lapset ja aikuiset piirtää terveiset Lumille ja Pyrylle, tosin pandankorvahattuja on tarjolla lähinnä lapsivieraille. Farmilla on puolestaan tarjolla poniajelua ja lampaiden halihetki puolen päivän jälkeen. Vain muutaman päivän ikäiset kilipojatkin lienevät esillä.

Pandatalossa on puolenpäivän aikaan sekä iltapäivällä tarjolla monipuolista eläininfoa. Pääsylipun lunastaneille on tarjolla koko iltapäivän ajan mehu- ja kakkutarjoilua

Pandahoitaja Anna Palmroth sanoo, ettei vaihtaisi päivääkään pois siitä, mitä hän on saanut kokea ja oppia pandoista kuluneen vuoden aikana. Tämä nauhoite on päivästä, jolloin Lumi ja Pyry saivat ensi kertaa maistella Ähtärissä ja lähiseudulla kasvatettuja bambuja. (Video Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Lajien suojeluhankkeiden tavoitteita

Lajien kansallisissa ja kansainvälisissä suojeluhankkeissa on tyypillisesti kahdenlaisia tavoitteita: saada eläimet lisääntymään tarhaolosuhteissa sekä suojella lajeja niiden alkuperäisillä elinalueilla. Yksi suojeluohjelman tavoitteista on rikastuttaa luonnon pandakantaa vapauttamalla tarhattuja pandoja takaisin luontoon. Tähän osallistuisivat myös Lumin ja Pyryn mahdolliset jälkeläiset. Luontoon palauttaminen tapahtuu kuitenkin asteittain ja voi toteutua lähinnä Lumin ja Pyryn lastenlasten kohdalla.

Ähtäri Zoo on tehnyt tärkeää luonnon ja lajien suojelutyötä jo yli neljäkymmentä vuotta ja on parhaillaan mukana muun muassa EU-hankkeessa varmistamassa metsäpeuran luonnonkannan turvaaminen Suomessa ja maailmassa. Eläintarhoilla, Ähtäri Zoo mukaan luettuna, on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä oma tärkeä tehtävänsä.


 

 

Yleisötilaisuus_Hautakylä

JÄTÄ KOMMENTTI