Koko karhun lihoista harvinaista herkkua – KARHUKEITTOA KANSALLE KÄTKÄNJOELLA

0
Kätkänjoen kylätalolla järjestetyissä peijaisissa nauttivat monet ensimmäistä kertaa elämässään karhunlihakeittoa. (Vas. ed.) Risto Myllymäki. Taustalla kunnanjohtaja Juha Viitasaari sekä alajärveläisiä ja kuortanelaisia. (Pentti Hautala)

Teksti ja kuvat: Pentti Hautala/J-Pnews

Suomen Riistakeskus myönsi tämän syksyn jahtikaudelle (22.8.-31.10.) kannanhoidollisin perustein 228 karhunkaatolupaa. Niistä itäinen poronhoitoalue sai 70 ja läntinen 15 lupaa.
Maa-ja metsätalousministöriö asetti kuitenkin kokonaiskiintiöksi 313 karhua. Josta poronhoitoalueellinen erityiskiintiö on 85 mesikämmentä.
Alavuden – Töysän, Kuortaneen, Lehtimäen – Soinin, Alajärven ja Ähtärin riistanhoitoyhdistykset kattavan alueen kannanhoidollisella yhteisluvalla sai metsästää kaksi (2) karhua.

Molemmat alueemme lupakarhut kaadettiin Alavudella. Elokuun lopulla kellistyi pienempi naaraskarhu Sydänmaalla ja 18. päivänä syyskuuta ja 208 kiloa painava uros Kätkänjoella, Käpykankaan metsäautotien tuntumassa.

Kätkänjokelainen karhunkaataja kertoi karhun olevan täytettävänä. Työn tekee alan huippuosaaja ähtäriläinen Jarno Raiski.
-Kyläläisiltä on tullut sellaisiakin ehdotuksia, että  pitäisi pystyttää merkkitolppa muistuttamaan Kätkänjoen ja Rantatöysän alueen ensimmäisestä karhunkaadon paikasta. Saa sitten nähdä toteutuuko se, naureskeli karhunkaataja historiallisissa karhupeijaisissa Kätkänjoen kylätalon pihakeskustelussa.
Nykykäytännön mukaisesti karhunkaataja ei halunut nimeään,eikä kuvaansa ja julkisuuteen.

Ja kätkänjokelaiset järjestivätkin kunnon kestit. Armeijan-malliseen suureen ”soppatykkiin” oli paloiteltu koko karhun parhaat keittolihat, reilut 100 kiloa. Keittomastarina kunnostautui homman osaaja lehtimäkeläinen Jorma Jokinen.
Peijaisiin olivat tervetulleita kaikki yhteislupa-alueella maitaan metsästykseen vuokranneet perheineen. Jos kutsu olisi ollut yleinen, vieraita olisi ollut tuhansia. Jokainen ei toki kutsutuistakaan syystä tai toisesta saapunut, mutta satoja kävi keitolla kuitenkin.
Ja karhukeittoa riitti kaikille, vaikka santsattiin useampikin lautasellinen. Toimittajakin söi melkein itselleen ähkyn, kun viimeisen karhunlihan nauttimisesta on kulunut kymmenkunta vuotta.

Eikä ihme, kun keitto maistui. Nauttivathan useammat ikääntyneemmätkin henkilöt tämän sortin herkkua ensimmäisen kerran elämässään. Syöminen ei rajoittunut pelkästään keittoon, kun naiset laittoivat lisäksi tarjolle voileipiä, kotikaljaa ja kahvia.

Töysäläinen Tarmo Liesmäki.(Pentti Hautala)

-En ole koskaan aikasemmin karhukeittoa saanut syödä. Aivan mainio ja tuhti maku tässä on. Hyvin on valmistettukin. Lihaa on aivan tarppeeksi, ettei tarvinnut yhtään ”loiriakkaan”. Pitää hakea toisenkin kerran,totesi kuortanelainen Risto Myllymäki.
Samalla Risto jakoi kiitosta tilaisuuden järjestäjille. Hän kuten moni muukin olivat kotoa Kätkäjoelle lähtiessään ajatelleet, että jokainen saa kupillisen keittoa maistijaisiksi.
-Yllätys oli että täällä oikein kannustetaan hakemaan lisääkin ja itse saa kauhoa halutessaan posliinilautaselle niin paljon mitä syödä jaksaa.

Töysäläinen Tarmo Liesmäki kertoi nauttineensa ainakin kerran aikaisemmin karhunlihasta yli 73-vuotisen elämänsä aikana.
-Kyllä tämä maistuu hyvältä, ja kannattaa minunkin hakea lisää, naureskeli Tarmo.

Irja Ylinen, Teuvo Viitasaari, Mari Ylinen, Iida-Maria ja Oskari Peurala nauttivat kotikylän karhukeittoa.(Pentti Hautala)

Nuorempia ruokailijoita edustivat Iida-Maria ja Oskari Peurala. Kovasti tykkäsivät hekin harvinaisesta keitosta.

Iida-Maria kyllä selväskin jännitti ensimmäistä lihanpalaa suuhun lusikalla laittaesaan, kunnes totesi: -Kyllä tämä ainakin hyvältä maistuu!

Alavutelaisien ja kuortanelaisien sekä töysäläisten lisäksi oli paljon ruokailemassa myöskin Alajärveltä, Ähtäristä, Lehtimäeltä ja Soinista. Muun muassa Soinin kunnanjohtajan tehtävistä Suomen nuorimmaksi kaupunginjohtajaksi lähiaikoina Virroille siirtyvä Juha Viitasaari oli läsnä. Juha osallistui aktiivisesti myöskin syksyn karhujahtiin.


 

JÄTÄ KOMMENTTI