Nykymuotoinen pesäpallo-ottelu täyttää 100 vuotta lauantaina!

0
Pesäpallon "hutunkeitto" otettiin käyttöön suomalaisen pesäpallon syntyhetkillä ja on siitä asti kuulunut erottamattomana osana pesisottelun perinnettä....

Ensimmäinen nykymuotoisen pesäpallon koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemessä 100 vuotta sitten 14.11.1920, kun urheiluvaikuttaja Lauri ”Tahko” Pihkala oli päässyt loppumetreille kehitystyössään luoda parhaiten suomalaisille sopiva kansallispeli. Kenttään piirrettiin ensi kertaa kotipesän lisäksi kolmaskin kenttäpesä. Varsinainen pesäpallon kilpailutoiminta käynnistyi 1922, jota pidetään kansallispelimme syntymävuotena.

Pihkala loi pesäpallon nimenomaan kansallispeliksi. Hän käytti termejä ”kansanpeli” ja ”kansallinen peli” jo pitkäpalloa kehittäessään 1915.

– Tiettävästi missään muualla ei ole varta vasten suunniteltu ja luotu omaa kansallispeliä, kirjoitti filosofian maisteri Erkki Laitinen Helsingin Sanomissa 7.8.1982.

Pihkala yhdisteli pesäpalloon aineksia eri pallonlyöntipeleistä sekä omien kokemustensa ja tutkimustensa pohjalta.

– Lähteitä oli kolme. Pohjana olivat suomalaiset vanhat pallonlyöntipelit – siihen lisättiin baseballin vaikutukset sekä kolmantena rakennuspalikkana Pihkalan omat suomalaiset keksinnöt, pesäpallohistorian asiantuntija Pekka Jyrkiäinen kertoo.

Pesäpallossa säilytettyjä vanhoja pallonlyöntipelien piirteitä olivat pystysyöttö, heittopoltto, hutunkeitto ja lyöntien turvin eteneminen. Baseballista omaksuttiin pesäkilpa, juoksut voitonlaskun perusteena ja vuoronvaihto kolmesta palosta (aiemmin ”kuollut”). Pihkala itse lisäsi peliin kopin aiheuttaman etenijän haavoittumisen ja pelikentän kapeamman muodon.

Pesäpallo sai aluksi varsin ristiriitaisen vastaanoton. Suojeluskunnat suhtautuivat siihen skeptisesti ennen kuin pääsivät kokeilemaan peliä itse Inkeroisissa 1921.

Pesäpalloon siirryttiin ja ensimmäiset viralliset pelisäännöt julkaistiin 1922. Historiallisen Suomen mestaruuden voitti Helsingin Pallonlyöjät. Pesäpalloliitto pitää vuotta 1922 pesäpallon perustamisvuotena eli kansallispelin 100-vuotisjuhlavuotta vietetään 2022.

 

Pesäpallo syntyi kehitystyön tuloksena

Pallonlyöntipeleillä on pitkät perinteet niin Euroopassa kuin Suomessa. 1900-luvun alussa kuningaspallo oli kuitenkin menettämässä suosiotaan, kun siihen kaivattiin lisää kilpailullisia elementtejä.

Pihkala halusi palauttaa pallonlyöntipeleille niille mielestään kuuluvan aseman ja sai vaikutteita baseballista Yhdysvaltojen matkoillaan, joista ensimmäinen toteutui 1907.

Pohjaksi valikoitui kuitenkin suomalaisten tuntema monipuolinen kuningaspallo. Kehitystyön välivaiheena syntyi suosittu pitkäpallo, joka osoittautui toimivammaksi ja kilpailullisemmaksi kuningaspalloon verrattuna.

Helsinki oli pitkäpallon näkyvimpiä keskuksia 1910-luvulla. Myös Suomen ensimmäinen pallonlyönnin erikoisseura aloitti toimintansa Helsingissä, kun Helsingin Pallonlyöjien perustamisasiakirja allekirjoitettiin 1919. Samana vuonna pelattiin ensimmäiset viralliset pitkäpallo-ottelut.

Pihkala ei kuitenkaan tyytynyt pitkäpalloon, vaan toi peliin lisää yritteliäisyyttä ja kasvatti vaatimustasoa. Ensimmäinen nykymuotoisen pesäpallon koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemen pienellä kentällä 14.11.1920. Ottelussa olivat mukana Pioneeripataljoona 1 ja Hämeenlinnan Suojeluskunta sekä joidenkin tietojen mukaan myös Helsingin Pallonlyöjät.

Pitkäpalloon tottuneita suojeluskuntalaisia uusi peli ei alkuun miellyttänyt, mutta ääni kellossa muuttui seuraavan vuoden koeottelussa Inkeroisissa. Suomen kansallispeli pesäpallo sai laajasti kannatusta suojeluskunnissa, joista muodostui alkuvuosina tärkeä kanava pelin levittämiseksi koulujen, urheiluseurojen ja varuskuntien ohella.

Pesäpallon nimi vakiintui baseballin käännöksenä jo 1910-luvun alkupuolella. Sen keksi suomalaisen naisliikunnan uranuurtaja Anni Collan.

Pesäpallo valtasi alaa tehokkaiden levityskanaviensa sekä Pihkalan toimittamien sääntö- ja opaskirjojen avulla. Helsingissä pesäpallon sarjaottelut pelattiin Kaisaniemessä 1930-luvun alkuvuosiin asti ennen kuin ne siirrettiin Hesperian kentälle.

Pesäpalloliitto perustettiin lajin erikoisliitoksi 10.10.1931 ja Suomen suosituin tähdistöotteluperinne, Itä-Länsi, käynnistyi Helsingin Hesperiasta 2.10.1932. Ensimmäiset naisten pesäpallo-ottelut pelattiin syksyllä 1926 ja ensimmäisen naisten Suomen mestaruuden voitti Lahden Mailaveikot 1931.

KUUNTELE ALAOLEVISTA LINKEISTÄ:

Lauri ”Tahko” Pihkalan haastattelu vuodelta 1976 (Yle)

Erkki Laitisen haastattelu vuodelta 1982 (Yle)

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI