Suomalaiset ja maanpuolustustahto itsenäisyyspäivänä 2018

0
Ähtärin itsenäisyyspäivän seppelten lasku tapahtui jumalanpalveluksen jälkeen perinteisesti Ilmari Virkkalan käsialaa olevan, vuonna 1952 paljastetun Sankariristin edustalla. (Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Teksti, kuvat ja video: Jouko Siirilä

Ähtärissä vietettiin tänä vuonna lähes kaikkien paikkakuntien tapaan itsenäisyyspäivän juhlaa, jossa kunta ja seurakunta olivat yhdessä päivän järjestelyvastuussa. Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella, jossa palvelutehtävissä olivat Ähtärin mieskuoro ja Räjähdekeskus.
Sanajumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin aivan kirkon vieressä olevalle sankarihautausmaalle kunnianosoitukseen sankarivainajien muistomerkille. Puolustusvoimien seppeleen laski Ähtärissä vuodesta 1940 toimineen Räjähdekeskuksen edustajat everstiluutnantti Olli Kivimäen johdolla. Seppelet laskivat myös Maanpuolustusjärjestöjen edustajat, Sedu Ähtäri sekä Ähtärin seurakunta.

Varsinainen itsenäisyyspäivän juhla vietettiin Koulutuskuntayhtymä Sedu Ähtärin tiloissa. Kaupungin tervehdyksen esitti valtuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki, seurakunnan puolesta puhui aiemmin kirkossa saarnannut kirkkoherra Kalle Peltokangas. Ähtärin mieskuoroa johti sankarihaudoilla ja kirkossa dir. cant. Timo Lehtonen.
Pääjuhlassa puhui Ähtärissä syntynyt ja ylioppilastutkinnon suorittanut Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori FT Eerika Koskinen-Koivisto. Hänen puheensa keskiössä olivat ennen muuta lapset, jotka lähetettiin aikoinaan sotalapsina vieraisiin maihin sotalapsina, samoin kuin tämän päivänkin pakolaislapset.

Yli 350 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla

– Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten lasten ei ole tarvinnut kokea mitään vastaavaa. Meistä jokainen tuntee syvää kiitollisuutta vapaudesta ja rauhasta, jonka puolesta veteraanit taistelivat ja jonka vuoksi koko kansa, mukaan lukien lotat, maataan viljelevät, tehtaiden työmiehet ja-naiset, virkamiehet sekä niin monet vielä lapseksi laskettavat uurastivat.
Pelastakaa Lapset ry:n tämän vuotisen raportin mukaan sota vaikuttaa joka kuudennen maailman lapsen elämään. 357 miljoonaa lasta elää konfliktialueella, ja heistä lähes puolet elää aktiivisten sotatoimien keskellä. Juhlapuhuja kertasi, että maailman vaarallisimmat maat lapsille ovat Syyria, Afganistan ja Somalia.
Omassa tutkimuksessaan sodan aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä Suomen Lapissa Koskinen-Koivisto haastatteli saamelaisvanhuksia, joista suurin osa menetti evakossa olleessaan pysyvästi paitsi kotinsa, myös vanhempiaan tai sisaruksiaan.

.

 

Taide apuna lasten selviytymisessä

– Perheen kolme poikaa, evakkoon lähtiessään iältään kolmentoista ja seitsemäntoista vuoden välissä, palasivat saksalaisten polttamaan kotikyläänsä täysorpoina menetettyään jo aiemmin äitinsä ja vielä evakkoaikana sairastuneen isänsä. Kolme poikaa kuitenkin palasi kotiin ja rakensivat sukulaisten ja naapurien avustuksella itselleen uuden kodin. Nämä lapset ottivat jo varhain aikuisen vastuun.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on meneillään Lapsistrategia 2040:n toteutus. Siinä kunnalliset lasten taide- ja kulttuuripalvelut tunnustetaan tärkeänä oppimisympäristönä koulun rinnalla.
– Niiden merkitys voi olla erityinen niille lapsille, jotka kohtaavat kiusaamista tai kaltoinkohtelua, ja joilla ei ole takanaan perheen tukea. Mielikuvituksen ja luovuuden kautta nämäkin lapset voivat päästä hetkeksi irti heitä painavista huolista. Vähävaraisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksien tukeminen onkin tärkeää tulevaisuus- ja tasa-arvotyötä, korosti Eerika Koskinen-Koivisto.

Jari Haapanen (oik.) ja Matta Ojala (vas.) 1. Logistiikkarykmentistä sekä kapteeni Kai Kujamäki (kesk.) Räjähdekeskuksesta vastasivat omalta osaltaan itsenäisyyspäivänä kunnianosoitusten sujumisesta Ähtärin sankarihautausmaan edustalla. (Jouko Siirilä/jpnews.fi)

Halukkuus aseelliseen maanpuolustukseen laskenut merkittävästi nuorimpien parissa

Sotaveteraanin, Inhan koulusta opettajana eläköityneen Osmo Talasmon puheenvuoroa kuunnellessa moni lienee miettinyt juhlan alla julkistetun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan teettämän kansalaiskyselyn antia.
Talasmo itse osallistui kotikunnassaan Kyyjärvellä jo talvisodan aikana 15-vuotiaana ilmavalvontatehtäviin. Kahden jatkosotavuoden jälkeen edessä oli vielä Lapin sodan koettelemukset. Ähtärissä on 17 rintamaveteraania, naisia ja miehiä. Heistä neljä oli paikalla Ähtärin tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhlassa.
Suomalaisten maanpuolustustahto on uusimman selvityksen mukaan laskenut alimmilleen kolmeen vuosikymmeneen, jolloin Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan reaalisosialismi oli hajoamassa. Kaksi kolmannesta vastanneista, eli 66 % yli 15-vuotiaista kansalaisista oli marraskuun lopulla valmis puolustamaan Suomea aseellisesti. Sentään 84 % oli tähän valmis, ellei asein niin muilla soveltuvilla keinoilla.
Aseellisen puolustustahdon osalta laskua on tapahtunut vuodessa noin kuusi prosenttiyksikköä. Nuorimman vastaajaikäluokan, alle 25-vuotiaiden vastauksissa laskua oli peräti 17 prosenttiyksikköä. Nyt siis vain 49 prosenttia vastanneista olisi halukas siihen.

”Me” ja ”he” -jaot eivät katoa – ja mitä se merkitsee

Viime vuosituhannen lopulla aika moni saattoi kuvitella todellisten sodan uhkien häipyneen maailmasta. Länsimaissa elettiin jälleen jonkinlaisen pysyvän rauhantilan haaveissa. Näin ainakin maailmalla tunnetun yhteiskuntafilosofi Chantal Mouffen mukaan oli asianlaita. Hän vakuuttaa kuitenkin suomentamattomissa teoksissaan, kuten ”Agonistics – Thinking the world politically” muun muassa Siegmund Freudiin nojaten, että ”me-he”-jaot ihmisten välillä eivät tule häviämään.
Sotia on ollut ennen sosialistista yhteiskuntakokeilua ja ennen kapitalismin esiinmarssia. Moni kuitenkin unohtaa, että ”me” edellyttää vastaavasti ”he”-kategorisointia olipa kyse rajatuista maantieteellisistä alueista tai ideologioista. ”Me” ja ”he” voivat elää rauhanomaisesti rinnakkain mutta aina on myös mahdollisuus, että eri ryhmien välille syntyy vihamielisyyksiä, se on Mouffen mielestä sosiaalipsykologiaan pohjaava eräänlainen luonnonlaki. Ja halukkuutta osallistua viime kädessä tämän äärimmäisen tilanteen aseelliseen purkamiseen kyselyssä selvitettiin.
Tulee toki huomata, että 15-16-vuotiaiden joukossa asevelvollisuuden suorittaminen on vielä varsin etäällä oleva asia. Ensin on selvitettävä peruskoulu loppuun ja suuntauduttava käytännössä vanhaan malliin joko ammattiin tai käytävä lukio läpi.

Ähtärin mieskuoro johtajanaan dir. cant. Timo Lehtonen esitti kirkon edustalla seppelten laskun alkajaisiksi Heikki Klemetin” Oi, kallis Suomenmaa!” (Jouko Siirilä/jpnews.fi.)

Konfliktien mahdollisuus ei katoa toivomalla tai kieltämällä

Mediassa globalisaatio on ollut kova sana presidentti Tarja Halosen ajoista alkaen. Samalla kansallistunteeseen liittyvät käsitteet kuten isänmaa, nationalismi ja patriotismi ovat alkaneet värittyä oudosti. Suomessa oltiin 1930-luvulla isänmaallisia ilman, että ajan hengen mukaan sekä itäinen että keskieurooppalainen nationalismi ideologioineen olisi saanut mainittavasti sijaa. Halusimme olla vain itsenäisiä siniristilippumme alla. Nykyään uutisista muodostuu usein sellainen käsitys, että jos olet sydämeltäsi itsenäisen Suomen puolustaja, siinä on jotain väärää.
Haluammeko uskotella, että Euroopassa tai muualla ei voi olla enää ihmisiä, jotka tulisivat Suomeen lupaa kysymättä ja jos tulevatkin, ei se ei ole niin vakavaa, että tulijoita kannattaisi osoitella asein … Tervetuloa?
Uskon Mouffen teoriaan, että vakavienkin konfliktien juuret ovat aina olemassa, vaikka ne aikojen saatossa muuttavatkin muotoaan. Ne eivät häviä toivomalla tai kieltämällä. Äärimmäisiin tilanteisiin on tähän asti nähty viisaaksi varautua.
Tuntuu mahdottomalta uskoa, että kunnolla tiedostettu uhka, joltain taholta tuleva pyrkimys pakkoalistaa maamme esimerkiksi aivan toisenlaisen yhteiskuntajärjestyksen alle ei meitä kiinnostaisi. Näin olisi käynyt hyvin todennäköisesti, jos maamme olisi miehitetty talvi- tai jatkosodan jälkeen. Kyse tässä kuten muissakin tutkimuksissa on suurelta osin myös siitä, miten tutkimuskysymykset on muotoiltu.

KATSO VIDEO

Ähtärin itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen jälkeen Räjähdekeskuksen, eri järjestöjen, seurakunnan ja Sedu Ähtärin edustajat laskivat seppelet Ähtärin sankarivainajien muistomerkille.

 


 

JÄTÄ KOMMENTTI