Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – Laitatko ruokaa roskiin?

0
Kinkku on joulupöydän kunkku tänäkin vuonna. (jpnews.fi)

Tutkimustulosten mukaan enemmistö suomalaisista on mieleltään jouluihmisiä. Kyselytutkimukseen vastasi 1055 18–75-vuotiasta suomalaista, joista jopa kaksi kolmesta (67 %) pitää joulua erittäin tai melko merkittävänä juhlana.

Tulokset osoittavat, että joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Kaikista vastaajista jopa neljä viidestä (80 %) piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana. Myös muut tekijät vaikuttavat joulutunnelman syntymiseen, mutta ero kärkeen on selkeä – kakkossijalla tulevat jouluvalot ja kynttilät (63 %).

Suomessa kinkku on yhä joulupöydän kuningas, ja kaksi kolmesta (66 %) valitsee sen juhlapyhien ykkösruoaksi. Kinkku on tärkein 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä (80 % vastaajista). Kinkun merkitys putoaa kuitenkin nuoremmissa ikäryhmissä, ja esimerkiksi 18–24-vuotiaiden joukossa enää puolet ikäryhmästä piti kinkkua tärkeimpänä joulupöydän ruoista.

Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %). Kasvis- ja vegaaniruokavaliota sekä fleksitaristista ruokavaliota noudattaville vastaajille juureslaatikot olivat kuitenkin eniten joulutunnelmaa tuova ruokalaji.

– Kinkun suosio joulupöydässä on edelleen vahva. Tämä voi korostua korona-aikana, kun tutuista ruoista haetaan turvaa epävarmaan tilanteeseen. Kinkun merkityksen väheneminen nuorten aikuisten keskuudessa kertoo osaltaan kasvissyönti- ja fleksaustrendistä, jota tämä ikäryhmä ajaa muita vahvemmin eteenpäin. Herkullisia kasvisvaihtoehtoja on jo noussut joulupöytään tarjolle, ja niiden kysyntä kasvanee entisestään, ennustaa Lejoksen markkinointijohtaja Katri Heinonen.

Kyselyssä suomalaiset listasivat myös joulupöydän suosikkijuomat. Noin kaksi viidestä (38 %) valitsee joulupöytään ruokajuomaksi punaviinin, hanaveden sijoittuessa vahvasti listan toiseksi (32 % vastaajista). Kolmatta sijaa juomakategoriassa pitää suomalaisille ominaiseksi mielletty maito ja maitojuomat (30 %). Perinteisistä joulusesongin juomista glögi sijoittui viidenneksi oluen jälkeen.

Myös juomakategoriassa on hajontaa ikäryhmien välillä. Punaviini oli selkeä suosikki 55–64-vuotiaiden ikäryhmissä, jossa puolet (49 %) piti punaviiniä tärkeimpänä, kun osuus 18–24-vuotiaiden ryhmässä oli vain vajaa kolmannes (27 %). Vastaavasti tässä ikäryhmässä glögi oli ylivoimaisen suosittu, sillä lähes puolet (46 %) nuorista aikuisista nimesi glögin joulun ykkösjuomaksi.

Nuoret aikuiset ovat muita enemmän makean perään

Nuoren ja vanhemman väestön syömisessä on tutkimustulosten valossa tapahtumassa murros. Siinä missä vanhemmille ikäpolville merkittävämpiä ovat perinteiset lämpimät ruoat ja suolaiset herkut, nuoret nostavat yhä enemmässä määrin makeat leivonnaiset, jälkiruoat, suklaat ja konvehdit isompaan rooliin joulun ruokailussa.

Luumukakku, lähde: Sunsweet

18–24-vuotiaiden vastauksissa suklaat ja konvehdit saivat selvästi muita ryhmiä suuremman osuuden kysyttäessä joulupöydän tärkeimmistä ruoista (32 % vs 19 % kaikista vastaajista). Myös joulutortuilla ja piparkakuilla oli tälle ryhmälle keskiarvoa suurempi merkitys. Keskimäärin makeiden herkkujen suosio laskee mitä enemmän vastaajalla on ikää. Alle kymmenes (9 %) 65–74-vuotiaista nosti suklaan ja konvehdit suosikikseen.

– Nuoremmassa ikäryhmässä herkuttelu on keskeinen osa joulua. On mahdollista, etteivät perinteiset jouluruoat enää tarjoa nuorille kaivattuja makuelämyksiä, joten makeiset ja jälkiruoat ajavat edelle. Vanhemmissa ikäryhmissä herkutteluun voi liittyä huono omatunto ja tasapainottelu terveellisyyden kanssa, Heinonen kertoo.

Jouluun valmistautumisessa eroja

Joulukoristeet ja kalenterit saapuvat kauppojen hyllyille jo hyvissä ajoin, mutta milloin suomalaiset keskimäärin aloittavat joulunvieton?

Joulu on sun -tutkimuksen mukaan suuri enemmistö suomalaisista aloittaa jouluun valmistautumisen marras–joulukuussa. Erot tulevat esille miesten ja naisten välillä, sillä lähes puolet (47 %) kyselyyn vastanneista naisista kertoo aloittavansa valmistautumisen marraskuussa, kun miehistä samoin tekee vain neljännes (25 %). Enemmistö miehistä (56 %) aloittaakin valmistautumisen vasta joulukuussa, kun naisten keskuudessa vastaavasti toimii kolmannes (36 %).

– Tulosten valossa joulusta ja jouluruoasta nautitaan yksilöllisesti. Kannustammekin jokaista tekemään juhlasta omannäköisen, ja aiomme myös itse tarttua haasteeseen kehittämällä täksi jouluksi uudenlaista reseptiikkaa, Heinonen vinkkaa.

    ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥  

Yli puolet suomalaisista laittaa jouluruokaa roskiin joulun jälkeen – ja 49 prosenttia heistä on tehnyt saman virheen valmisteluissa

 Joulu on sun -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista päätyy heittämään jouluruokaa roskiin joulupyhien jälkeen. Hävikkiin päätyvien ruokien joukosta nousee selkeästi esiin kolmen kärki. Rahaa joulun ruokailuun kuluttavat eniten 55-64 -vuotiaat.

Yli tuhat suomalaista vastaajaa tavoittaneessa kyselytutkimuksessa selvitettiin joulunviettoon liittyviä mieltymyksiä ja merkityksiä. Kaikista vastanneista yli puolet (54 %) ilmoitti, että jouluruoista syntyy hävikkiä. Yleisin syy hävikin kertymiseen on se, että ruokaa on laitettu liikaa ja sitä on määrällisesti liian paljon tarjolla. Joka toinen (49 %) ilmoitti sortuvansa tähän virheeseen jouluruokailun valmisteluissa.

Toiseksi yleisin syy jouluruoan pois heittämiseen on nopea kyllästyminen ruokaan (30 %). Kolmanneksi yleisin syy hävikkiin oli se, että ruoka on liian täyttävää (22 %). Vajaa viidennes (18 %) oli puolestaan sitä mieltä, että ruoan pakkauskoot ovat liian isoja.

Ruoan laadussa ei sen sijaan ole valittamista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä, sillä vain 7 % vastaajista ilmoitti laittavansa ruokaa roskiin sen takia, ettei se ole laadullisesti hyvää tai maistuvaa.

– Tutkimus osoitti, että ruoka on itsessään keskeinen osa joulujuhlaa. Neljä viidestä suomalaisesta pitää ruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana, ja siksi siihen panostetaan niin laadullisesti kuin määrällisesti. Notkuva kattaus luo tunnelmaa, ja sen tulee tänä päivänä tarjota vaihtoehtoja myös erilaisia ruokavalioita noudattaville. Joulun ruuhkaisessa ruokakaupassa hävikinhallinta ei kaikilla ole ensimmäisenä mielessä, mutta tulosten mukaan siihen kannattaisi kiinnittää huomiota, kommentoi markkinointijohtaja Katri Heinonen.

Ruokahävikin kärkikolmikko peilaa joulun suosikkiruokia

Roskiin menevistä jouluruoista nousi tutkimuksessa esiin selkeä kolmen kärki. Eniten hävikkiä aiheutui kinkusta (18 %), juureslaatikoista (17 %) sekä rosollista (12 %). Näiden kolmen ero listan neljännellä sijalla olevaan joululimppuun (6 %) on jo merkittävä.

– Ruokahävikin kärkilista sisältää joulun suosituimpia ruokalajeja, joten niitä todennäköisesti ostetaan määrällisesti muita enemmän. Ratkaisu löytyy maltillisemman kokoisen ostoskorin lisäksi kotikeittiöstä. Tarjolle voi laittaa sen verran ruokaa, kun on menekkiä. Lisäksi hävikkiaineksia voi hyödyntää luovasti – esimerkiksi kinkun tähteet taipuvat erinomaisesti pizzaan, Heinonen muistuttaa.

Joulun ruoanlaiton osalta suomalaiset ovat keskitien kulkijoita. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat vain harvoin kaiken jouluruoan valmiina kaupasta, mutta tekevät harvoin myöskään kaikkea ruokaa itse. Kaksi viidestä (41 %) ilmoitti ostavansa suurimman osan kaupasta ja tekevänsä pienen osan jouluruoasta itse. Niin ikään kaksi viidestä (42 %) kertoi tekevänsä jouluruoan suurimmaksi osaksi itse ja ostavansa pienen osan kaupasta. Naiset ovat hieman miehiä innokkaampia ruoanlaittajia – lähes puolet (48 %) valmistaa suurimman osan ruoasta itse, miesten vastaavan osuuden ollessa kymmenyksen pienempi (37 %).

Jouluruokaan suomalaiset käyttävät tyypillisesti 101–150 euroa vuosittain (23 % vastaajista). Eroja löytyy kuitenkin tulo- ja ikäluokkien väliltä. Mitä enemmän tuloja on käytettävissä, sitä enemmän rahaa käytetään myös joulun ruokailuun. Korkeammissa tuloluokissa jouluruokaan kulutetaan pääosin 201–300 euroa.

Ikäryhmistä 55–64-vuotiaat kuluttavat eniten rahaa ruokaan. Enemmistö (54 %) käyttää rahaa vähintään 151 euroa, ja reilu kymmenes (11 %) kertoi käyttävänsä jopa 301–500 euroa. Vähiten rahaa käytetään 18–24-vuotiaiden joukossa, jossa enemmistö (56 %) käyttää rahaa enintään 100 euroa. Samasta ikäryhmästä jopa kuusi prosenttia kertoo käyttävänsä jouluruokaan nolla euroa.

Suomalaiset ovat puhuneet: nämä joulupöydän ateriat ovat aikansa eläneitä – suositut ruokavaikuttajat loivat uudet reseptit vaihtelunhaluisille
Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI