Kansanedustajat | Lähikouluverkoston supistamisen vaikutuksista saatava valtakunnallinen selvitys

0
Etäkoululainen

Eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja Katja Hänninen (vas.) ja joukko muita verkoston kansanedustajia on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen lähikouluverkoston supistamisen vaikutuksista.

– Suomen lähikouluverkosto on supistunut voimakkaasti viime vuosina ja Opetushallituksen tuoreen arvion mukaan vuonna 2040 Suomessa on peruskouluja melkein puolet vähemmän kuin nyt. Myös taajamien ja kaupunkien lähikouluja on lakkautettu viime vuosina enenevästi, Katja Hänninen sanoo.

Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa lasten koulumatkat ovat pidentyneet varsinkin maaseudulla. Pitkät koulumatkat vaikuttavat heikentävästi lasten ja nuorten jaksamiseen sekä lisäävät heidän altistumistaan koulumatkojen liikenneriskeille. Päivittäisten kuljetusmatkojen piteneminen toimii myös vastoin ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita.

– Kouluverkon supistamisen oletetut säästöt, joita ei ole lähikoulujen lakkauttamisen jälkeen juurikaan seurattu ja dokumentoitu, ovat useissa tapauksissa muuntuneet lasten ja nuorten sekä osin heidän vanhempiensa aikakustannuksiksi sekä kuntien lisääntyviksi koulukuljetuskustannuksiksi, eduskunnan kylätoimintaverkoston varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (kesk.) sanoo.

Pienkoulujen lakkauttamista ja oppilaiden keskittämistä suurin kouluyksikköihin on perusteltu kustannussäästöjen ohella opetustarjonnan laajentamisella ja oppiaineiden valinnaisuusmahdollisuuksien kasvamisella.

– Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole yritetty kehittää valmiuksia hyödyntää digitalisaatiota ja paikkariippumattomuutta opetustarjonnan monipuolistamisessa osittaisen etäopetuksen järjestämiseksi paikallisten lähikoulujen ja suurempien opetusyksikköjen välillä, Hänninen toteaa.

Suuret kouluyksiköt kasvattavat oppilaiden rauhattomuutta, keskittymiskyvyn puutetta sekä tartuntatautien leviämisriskiä, kun tiloissa on samanaikaisesti paljon oppilaita.

– Toisaalta lasten vanhempien mahdollisuus toimia yhteistyössä koulua tukevana paikallisena taustayhteisönä heikkenee koulukoon kasvaessa, mikä osaltaan näkyy ongelmatilanteissa kuten kiusaamistapausten torjunnassa, Pirttilahti sanoo.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat vaativat valtakunnallista kouluverkkoselvitystä, jolla arvioidaan esimerkiksi kouluverkon supistamisella saavutettuja todellisia kustannussäästöjä sekä niiden vaikutusta oppimistulosten kehitykseen, oppilaiden jaksamiseen ja erityisesti lapsen oikeuksien toteutumiseen. Kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut 15 kansanedustajaa. He kuuluvat eduskunnan kylätoimintaverkostoon, johon kuuluu edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä. Verkoston on tarkoitus toimia linkkinä kylien  ja asukasyhdistysten sekä lainsäätäjien välillä.

 

Ohessa kirjallinen kysymys sellaisena kuin se on jätetty hallituksen ministerin vastattavaksi:

 

Kirjallinen kysymys

Lähikouluverkoston supistamisen vaikutuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen lähikouluverkko on supistunut voimakkaasti erityisesti sen jälkeen, kun pienkoululisä hallituksen päätöksellä poistettiin vuonna 2006. Tällä hetkellä maaseudun pienkouluista on lakkautettu jo 93%, ja kouluverkon tiheys on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1905. Opetushallitus teki juuri tuoreimpiin väestöennusteisiin nojaten arvion, jonka mukaan jo kymmenen vuoden päästä peruskouluja on Suomessa lähes kolmanneksen vähemmän kuin nyt ja vuoteen 2040 mennessä peruskouluja olisi melkein puolet vähemmän kuin nyt.

Myös taajamien ja kaupunkien lähikouluja on lakkautettu viime vuosina enenevästi. Nykykehityksellä kouluverkon tiheys on pian laskemassa tasolle, jossa Suomessa on oltu viimeksi 1800-luvun lopussa. Tällä hetkellä lakkautusuhan alla on myös kouluja, joiden oppilasmäärä on edelleen kohtuullisen kokoinen.

Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa lasten koulumatkat ovat pidentyneet varsinkin maamme maaseutualueilla – myös Uudenmaan maaseudulla – ollen hyvin usein PoL 32 §:n määrittelemän päivittäisen enimmäiskestoajan rajoilla ja paikoin jopa ylittyen. Pitkät koulumatkat vaikuttavat heikentävästi lasten ja nuorten jaksamiseen sekä lisäävät heidän altistumistaan koulumatkojen liikenneriskeille. Päivittäisten kuljetusmatkojen piteneminen toimii myös vastoin ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita.

Samanaikaisesti PISA-tulokset ovat Suomessa laskeneet ja lasten psyykkinen oirehtiminen on lisääntynyt. Kouluverkon tihentämisen kustannussäästöt eivät näytä toteutuneen odotetusti, vaan perusopetuksen kustannukset ovat päinvastoin kasvaneet. Kouluverkon supistamisen oletetut säästöt, joita ei ole lähikoulujen lakkauttamisen jälkeen juurikaan seurattu ja dokumentoitu, ovat useissa tapauksissa muuntuneet lasten ja nuorten sekä osin heidän vanhempiensa aikakustannuksiksi sekä kuntien lisääntyviksi koulukuljetuskustannuksiksi.

Pienkoulujen lakkauttamista ja oppilaiden keskittämistä suurin kouluyksikköihin on perusteltu kustannussäästöjen ohella opetustarjonnan laajentamisella ja oppiaineiden valinnaisuusmahdollisuuksien kasvamisella. Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole yritetty kehittää valmiuksia hyödyntää digitalisaatiota ja paikkariippumattomuutta opetustarjonnan monipuolistamisessa osittaisen etäopetuksen järjestämiseksi paikallisten lähikoulujen ja suurempien opetusyksikköjen välillä. Esimerkkinä tämän tyyppisestä ennakkoluulottomasta kokeilusta on Eskolan kylän lähikoulu Kannuksessa, jossa on kokeiltu osittaista etäopetusta yhteistyössä isomman koulun kanssa. Osittaisen etäopetuksen avulla voitaisiin selkeästi vähentää pienten lähikoulujen lakkautuspainetta, jolloin tarve keskittää oppilaat suuriin yksiköihin vähenisi.

Suuret kouluyksiköt ovat vähemmän resilienttejä kuin pienet koulut, mikä ilmenee mm. kasvaneena oppilaiden rauhattomuutena, keskittymiskyvyn puutteena sekä tartuntatautien leviämisriskinä, kun tiloissa on samanaikaisesti paljon oppilaita. Toisaalta lasten vanhempien mahdollisuus toimia yhteistyössä koulua tukevana paikallisena taustayhteisönä heikkenee koulukoon kasvaessa, mikä osaltaan näkyy ongelmatilanteissa kuten kiusaamistapausten torjunnassa.

Mielestämme valtakunnallinen kouluverkkoselvitys on välttämätön tilanteessa, jossa maaseudun lähikouluista on jo lakkautettu 93 % eikä kellään ole käsitystä lakkausten seurausten kokonaiskuvasta. Myös kaupungeissa kouluja keskitetään yhä enemmän suuriin yksiköihin. Vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin on selvitettävä, jotta laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset voidaan ottaa huomioon kouluverkon suunnittelussa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis teettämään Suomen kouluverkkoa ja sen kattavuutta koskevan selvityksen, jolla arvioidaan kouluverkon supistamisella saavutetut todelliset kustannussäästöt sekä niiden vaikutukset oppimistulosten kehitykseen, oppilaiden jaksamiseen ja erityisesti lasten oikeuksien toteutumiseen,

onko hallitus valmis palauttamaan pienkoululisän kouluverkon edes nykyisen laajuisen kattavuuden turvaamiseksi sekä

onko hallitus valmis selvittämään digitalisaation mahdollistaman osittaisen etäopetuksen nykyistä innovatiivisempaa hyödyntämistä pienten lähikoulujen ja suurten kouluyksikköjen välillä, jotta yhteistyöllä voidaan osaltaan monipuolistaa pienten lähikoulujen opetustarjontaa ja lisätä oppiaineiden valinnaisuutta?

Helsingissä 9.6.2020

_______________________________

Katja Hänninen vas

Timo Heinonen kok

Lulu Ranne ps

Ritva Elomaa ps

Marko Kilpi kok

Piritta Rantanen sd

Antero Laukkanen kd

Arto Pirttilahti kesk

Anders Norrback r

Anne Kalmari kesk

Pekka Aittakumpu kesk

Mirka Soinikoski vihr

Juha Pylväs kesk

Sari Essayah kd

Päivi Räsänen kd


 

PTV-viinimyymälä_250620

JÄTÄ KOMMENTTI