Kurvinen ja Sankelo uskovat Leader-toiminnan tulevaisuuteen

0
Leader-toiminta on hyväksi koettu malli. Toimintaa onkin tulevaisuudessa edelleen syytä vahvistaa. Toiminnalla on jatkossakin paikkansa kotiseutumme kehittämisessä, toteavat Aisaparin alueelta olevat kansanedustajat (kuvassa vas.) Janne Sankelo ja Antti Kurvinen.

Kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.) ja Janne Sankelo (kok.) uskovat Leader-toiminnan tulevaisuuteen. Antti Kurvinen näkee Leader-ryhmät maaseudun mahdollistajina, Janne Sankelo lisää, että Leader-toiminta mahdollistaa asuinseutumme kehittämisen ruohonjuuritasolta käsin.

Kysyimme kauhavalaiskansanedustajilta heidän näkemyksiään Leader Aisaparin merkityksestä toiminta-alueellaan ja Leader-toiminnasta yleensä.

Miten Leader-toiminta näkyy eduskunnassa?

– Parhaiten Leader-toiminta näkyy eduskunnassa osana maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaa työtä. Tuoreimpana pöydällä on ollut CAP-strategiasuunnitelman valmistelutyö ja sen osana toteutettava Leader-toiminta EU:n rahoituskaudella 2021-2027.

Leader-toiminta on kattanut kaikki Suomen maaseutualueet jo 20 vuotta, joten se on tässä ajassa sisäistetty hyvin eduskunnan päätöksenteon pohjaksi. Erityisesti silloin kun käsillä on maaseudun kehittämistoimenpiteet, toteaa Antti Kurvinen.

Janne Sankelo kertoo, että Leader-toiminta näkyy eduskunnassa useinkin muun muassa kentältä tulevien yhteydenottojen ja hankkeiden muodossa.

– Esimerkiksi muutama viikko sitten kysyin täysistunnossa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä hakuohjeesta paikalliseksi Leader-ryhmäksi. Ohjeessa mainittu raja toiminta-alueen asukasmäärästä uhkasi joidenkin Leader-ryhmien tulevaisuutta. Kysymys johti leader-toimijoiden yhteydenottoihin ministerin suuntaan ja hän lupasi selvittää asian, mainitsee Sankelo.

Millaisena näet Leader Aisaparin merkityksen alueelle tällä hetkellä?

– Aisaparin toiminnalla on meidän alueella saatu aikaan paljon sellaista, mitä ei muuten olisi saatu. Olemme saaneet runsaasti erilaisia ja monipuolisia virkistysalueita, kylätaloja ja muita yhteisöllisiä tiloja on rempattu hyvällä yhteishengellä ja näin saatu kylille tapahtumaa ja toimintaa.

Minun mielestäni Leader-ryhmät toimivat siten ensisijaisesti maaseudun kehittämisessä mahdollistajina, aluekehittäjinä, jotka tuovat elinvoimaa kyliin. Leader-toiminta voidaan nähdä myös alustana ja erinomaisena kanavana osallistua paikalliseen kehittämiseen, sanoo Kurvinen.

– Leader Aisaparin kautta voidaan alueen kylissä viedä eteenpäin hankkeita, joihin on muuten vaikea saada rahoitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi tietoliikenteeseen, infraan ja vapaa-ajantoimintoihin liittyvät hankkeet. Lisäksi, riippuen Leader-ryhmästä, myös yrityksille kanavoidaan rahoitusta enemmän tai vähemmän.  Tiivistäen Leader-toiminta mahdollistaa asuinseutumme kehittämisen ruohonjuuritasolta käsin, toteaa Sankelo.

Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä kehittämiskohteita tulevien vuosien aikana paikallisesti?

– Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ei ole koskaan liikaa. Eikä tiedottamista. Vaikka tunnettuus onkin varsin hyvä maaseutukehittäjien keskuudessa, on hyvä muistaa, että Leader-ryhmät toimivat paikallisen kehittämisen lisäksi myös yritteliäisyyden moottoreina. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen kanssa voisi toimintaa tiiviistää entisestään, pohtii Kurvinen.

– Nyt rahoitetuilla tulevaisuuden hankkeilla tuetaan kylien elinvoimaa. Tästä perustasta on pidettävä kiinni. Uusia avauksia voisivat olla koronavirukseen viitaten erilaiset etätyöhön ja monipaikkaisuuteen liittyvät hankkeet. Yleisesti ottaen yritystukien kohdentaminen ja niihin liittyvä paperityö vaativat kehittämistä, mutta tämä ei ole yksin Leader-toimijoiden haaste, sanoo Sankelo.

Millaisena näet Leader-toiminnan merkityksen tulevaisuudessa?

– Itse näen, että tulevaisuudessa Leader-toimintaa on syytä vahvistaa. Juuri sen vuoksi, että tämä on hyväksi koettu malli lisätä ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Ja sitä me tässä ajassa ensisijaisesti tarvitsemme.

Hallitusohjelman mukaisesti EU:n Leader-rahoituksen jatkuvuus ja maatalouden ja maaseudunkehittämisen rahoituksen taso turvataan. Myös maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa tavoitteena on, että kaikki Suomen maaseutualueet ovat jatkossakin katettuna Leader-toiminnalla. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta Leader-toimintaan, mutta on syytä korostaa, että Leader-ryhmän resursseja ovat rahan lisäksi myös paikallisen kehittämisen osaaminen sekä alueen toimijoiden määrä ja verkostot, muistuttaa Kurvinen.

– Hallinnon keskittyminen, esimerkiksi maakuntauudistuksen myötä, vaatii entistä enemmän paikallistason aktiivisuutta ja yhteistyötä. Paikallisuus on yksi Leader-toiminnan periaatteista, joten toiminta vastaa hyvin kasvavaan tarpeeseen toimia asukkaiden rajapinnassa. Leader-toiminnalla on siis jatkossakin tukeva paikkansa yhtenä kotiseutumme kehittäjänä, toteaa Sankelo.


 

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI