LUONTO | TAPPORAHALLA TEHOA PETOJEN PYYNTIIN

0
Tällä isolla villimininkillä oli kokonaispituutta, hännän kanssa yli 60 senttiä. (Kuva: Pentti Hautala)

Pentti Hautala/J-Pnews
ALAVUS / TÖYSÄ

Muun muassa kansanedustaja Mikko Kärnä riemuitsi supikoirien ja minkkien tapporahasta, jossa valtiovallan, eli meidän veronmaksajien, varoilla rahoitetaan pyyntiä 4,3 miljoonalla eurolla ”arvokkailla lintuvesillä”.

Aihetta riemuun onkin. Aivan hyvä, että viimeinkin satsataan taas tukea lisääntyvän pienpetokannan vähentämiseen. Mutta se tätä riemua vähentää, kun rahoituksessa on ehto – ”arvokkailla lintuvesillä”.
Minkki on luonnontilassaan armoa antamaton peto. Se ei valitse, missä se tappaa kaikki linnut ja pienemmät eläimet.

Mielestäni kaikki vesistöt ovat yhtä arvokkaita lintuvesiä. – Pitääkö joka asiaan sekä tukeen sisällyttää ”porsaanreikiä” ja aihetta, mielivaltaisille byrokraattisille päätöksille?

Minkki on alkujaan Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, vesistöjen läheisyydessä elävä näätäeläinlaji. Sitä kasvatetaan Suomessa turkiseläimeksi. Tarhoiltamme karanneista eläimistä on muodostunut haitallinen, luonnonvarainen petokanta.

(Kuva:Pentti Hautala)

Villiminkki on väriltään tummanruskea. Monet ovat miltei mustia ja toiset vaaleanruskeita. Urokset painavat 0,5.-1,75 kg. Ruumiin pituus on 30-47 cm. ja lisäksi hännällä on mittaa 13-20 cm. Naaraat ovat paljon pienempiä.
Turkistarhoilla kasvaa minkit huomattavasti suuremmiksi.
Minkki on paha peto. Se syö lintujen munat maassa ja puissa olevista pesistä. Tappaa linnut ja niiden poikaset, useinmiten vai tappamisen iloista.

Jos esimerkiksi minkki hyökkää kanalaan se tappaa kymmeniä kanoja minuutissa.
Rannalla näkee usein vesilintuja, joista minkki on syönyt ainoastaan herkullisimmat rintapalat. Eräskin minkki oli mennyt viiriäislintujen häkkiin, jossa se tappoi nopeasti kaikki linnut ja söi niin paljon, ettei mahtunut enää tuloluukustaan pois.
Minkin onneksi talon isäntäpari ja lapset olivat niin eläinrakkaita,että päästivät tappajapedon takaisin vapauteen!

Nykyään minkki on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen pyytäminen on sallittua rajoituksetta.

Aikaisemmin minkki kuului Suomen riistaeläimiin ja naaras oli rauhoitettu 1.5.-31.7. välisenä aikana.
Lainsäädäntöä muutettiin kesäkuun 1. päivänä 2019. Nyt minkkiä pidetään haitallisena vieraslajina, jonka pyydystäminen ei ole metsästämistä vaan tappamista ja hävittämistä. Hyvä näin, kun aikaisemman lain aikana sai minkkejä pyydystää ja lopettaa ainoastaan metsästyskortin suorittaneet.

Minäkin olin joutumassa ”liriin” minkkien pyytämisestä ilman korttia, vuoden 2019 alussa. Omalta kohdaltani on mainittava, että en ole koskaan ollut metsästäjä. En ole pystynyt tappamaan mitään eläimiä. Ainoastaan auttamaan.

Vuoden 2018 syksyllä mieleni muuttui, seuratessani ja kuvatessani villiminkkejä sekä muita luonnon eläimiä ja lintuja. – Suorastaan kiukku kihahti tätä pikkupetoa kohtaan. Näin siksi, kun havaitsin minkkien tappavan lintuja ja muita pieniä eläimiä huvikseen. Ei nälkäänsä!

Hankin kolme minkkiloukkua ja aloin pyydystämään näitä pienpetoja, oman pihan reunasta virtaavasta Töysänjoesta ja läheisestä Ponnenjärven eteläpäästä.
Alakuvuodesta 2019 – 2020 vuoden kevääseen sain saaliiksi kaikiaan 26 minkkiä. Viime syksystä alkaen olen saanut saaliiksi enää vain kaksi pienpetoa. Hävittämisestä on ollut apua. Ponnejärven alueelta ovat minkit hävinneet lähes sukupuuttoon.

Näin riemuitsi myös järven rannalla asuava Kari Kallio. Hän totesi, ettei hänenkään loukkuihin ole osunut talven aikana kuin ainoastaan kolme minkkiä. – Eikä ole näkynyt enää jälkiäkään.

 


 

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI