Miksi pikavippien annetaan jatkua – kysyvät KD:n kansanedustajat

0
(Arkistokuva)

Kristillisdemokraattien kansanedustajat penäävät tiukempaa puuttumista pikavippien korkoihin ja markkinointiin. Edustajat ovat jättäneet aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Yksittäisten kotitalouksien ja kansalaisten kannalta kaikkein ongelmallisimpia lainoja ovat korkeariskiset vakuudettomat kulutusluotot eli ns. pikavipit. Vakuudettomat kulutusluotot ovat nopeimmin kasvava luottojen tyyppi.

1.9.2019 astui Suomessa voimaan 20% korkokatto kuluttajaluotoille. Tästä huolimatta pikavippien markkinointi kuluttajille jatkuu edelleen aivan yhtä aktiivisena etenkin TV:ssä ja internetissä. Markkinoinnissa käytetään erilaisia nimikkeitä, kuten kertalaina, kertaluotto, jne.

Vielä 20% korko on huomattavan suuri. Koron lisäksi pienlainayhtiöt perivät erilaisia käsittelymaksuja. Koska pikavippien markkinointi jatkuu aggressiivisena, täytyy niiden olla edelleen hyvin kannattavia niitä tarjoaville yrityksille, toteaa kansanedustaja Peter Östman.

Suomalaiset kotitaloudet ovat jo muutenkin erittäin velkaantuneita: velkaa on Tilastokeskuksen mukaan jo yhteensä 172 miljardia euroa. Vakuudettomien kulutusluottojen nopea kasvu pahentaa tilannetta entisestään. Selvää myös on, että juuri köyhimmät kansalaiset ovat pikavippifirmojen armoilla, sanoo Östman.

Ohessa kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

Kirjallinen kysymys korkeariskisten vakuudettomien kulutusluottojen korkokatosta ja markkinoinnista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaiset kotitaloudet ovat erittäin velkaantuneita. Tilastokeskus ja Suomen pankki ovat seuranneet kotitalouksien velkaantumista vuodesta 1975. Kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on noussut tasaisesti etenkin 2000-luvun alkuvuosista eteenpäin ja velkaantumisaste on nyt jo 128%. Velkaa kotitalouksillamme on yhteensä 172 miljardia euroa. Vaikka pankkilainojen korot ovat tällä hetkellä matalia ja keskimääräinen korkorasitus siksi alhainen, voi velkaantumisastetta pitää erittäin huolestuttavana.

Yksittäisten kotitalouksien ja kansalaisten kannalta ongelmallisimpia ovat korkeariskiset vakuudettomat kulutusluotot eli ns. pikavipit. Parhaillaan kuluttaja-asiamies kutsuu pikaluottoja ottaneita mukaan ryhmäkanteeseen, joka kohdistuisi kahden pikavippiyrityksen lainojen ehtoihin ja kohtuuttomiin lainakustannuksiin. Kohtuuttoman kalliina pidettyjä luottoja ovat kuitenkin myöntäneet useat kymmenet yritykset.

1.9.2019 astui voimaan 20% korkokatto kuluttajaluotoille. Tästä huolimatta pikavippien markkinointi kuluttajille jatkuu edelleen aktiivisena etenkin TV:ssä ja internetissä. Markkinoinnissa käytetään erilaisia nimikkeitä, kuten kertalaina, kertaluotto, jne. Viime kaudella pikavippien markkinointikieltoa ajavaan lakialoitteeseen (LA 24/2018) osallistui 121 kansanedustajaa. Pikavippien markkinointi on kiellettyä ainakin Hollannissa. Markkinoinnin kieltäminen lienee kuitenkin haasteellista toteuttaa, eikä sen vaikutuksesta ole takeita.

Vielä 20% korko on huomattavan suuri. Koron lisäksi pienlainayhtiöt perivät erilaisia käsittelymaksuja. Koska pikavippien markkinointi jatkuu aggressiivisena, täytyy pienlainojen olla edelleen hyvin kannattavia niitä tarjoaville yrityksille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus selvittää kulutusluottojen korkokaton laskemista vielä nykyistä 20% alemmaksi?

Aikooko hallitus puuttua jollain keinolla pienlainayhtiöiden aggressiiviseen markkinointiin?

Helsingissä 15.11.2019
_______________________________

Peter Östman kd

Antero Laukkanen kd

Päivi Räsänen kd

Sari Essayah kd


 

JÄTÄ KOMMENTTI