Pesiä jo melkein piha-alueilla… KURJETKIN SOPEUTUVAT NYKYAIKAAN

1
Kurki on Suomen komeimpia lintuja, kuten tästä eräässä kuvauskisassa palkitusta kuvastani Alajärven/Lehtimäen Valkeislammen rantamaisemissa, osoittaa. (kuva: Pentti Hautala)

PENTTI HAUTALA
Alavus/Kuortane/Lehtimäki

Suomen komeimpiin lintuihin lukeutuva kurki on kaikille tuttu ainakin keväisin ja syksyisin tapahtuvista näyttävistä ylilennoista. Kookkaimmissa kurkiauroissa lentää muuttoaikoina jopa satojakin lintuja. Ruokaluikohteissa Vaasan seudullakin Sulvan alueelle kokoontuu ruokailemaan muuttomatkoillaan sänkipelloille jopa lähes 10 000 kurkea saman aikaisesti.

Kurkea kutsutaan aivan oikeutetusti soiden kuninkaaksi. Näin siksi, kun menneinä aikoina kurki pesi ja eleli yksinomaan suoympäristössä.

Eteläisessä Suomessa kurki on avosoiden puutteessa joutunut pesimään jo aikojen alusta alkaen merenlahtien ja järvien rantaruovikoissa. Soiden ja nevojen ojituksen seurauksena lintu on joutunut viime vuosina etsimään myöskin muualla Suomessa pesimispaikkoja järvien rantahetoilta ja ruovikoista.
Siipiensä kärkiväliltään 185-230 leveä lintu on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmenen aikana runsaasti. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että maamme soita on aktiivisesti ojitettu.
Suoluonnon muutoksen pelättiin vähentävän kurkien määrää paljon. Kurki kuitenkin sopeutui yllättävän hyvin elinympäristönsä muutokseen ja on siten vallannut ja valinnut itselleen aikaisemmin vierastamiaan pesimispaikkoja.
Nykyään tavataankin kurkien pesiä nevojen ja järvien rantaruovikoiden lisäksi ylättävistäkin paikoista. Näitä ovat esimerkiksi pienten lammikoiden sekä kosteikkojen notkelmat, rantaniityt ja metsien aukkopaikat jne.
Tämän kevään ja alkukesän kuluessa olen havainnut kurkien pesiä entistäkin lähempänä ihmisasuntoja sekä kesämökkejä.

Kurjet huolehtivat tarkasti pienokaistensa turvallisuudesta. Siksi kannattaakin poistua paikalta, kun siivet leviävät näin komeasti. Tässä kurkien komeutta Kuortaneella (kuva: Pentti Hautala)

Esimerkiksi Alavudella komeat linnut pesivät muutaman kymmenen metrin päässä lähimmistä rakennuksista. – Aikaisempina kesinä kurjet kävivät kyllä jo ruokailemassa sammakoilla samalla alueella.
Töysän Ponnenjärven pohjoispäässä kurjet ovat pesineet jo 2-3 kesänä lähellä asuintaloja. Tämä osoittaa sitä, että kurki luottaa yhä enemmän ihmiseen. Ehkä lintu hakee samalla myöskin turvaa ihmisiltä pesinnälleen, kuten ketuilta, supikoirilta, minkeiltä jne.
Kurki on rauhoitettu ja lintu talvehtii Espanjassa, Tunisiassa ja Niilin varrella. Kurkia on alkanut talvehtimaan viime vuosina yhä enemmän pohjoisempana Keski-Euroopassa. Koskahan jo Suomessakin?

Kurkien laulua komealla kesälle. (kuva: Pentti Hautala)

Kurjen pesintä käynnistyy yleensä toukokuun alussa. Harmaan-ruskeanvihreitä munia pesään putkautetaan 2-3. Rouva ja herra kurki hoitavat vuorotellen sopuisasti haudonnan joka kestää peräti  yhden pesistäänkuukauden ajan.
Elämme nyt sitä aikaa kesästä, kun kurkien poikaset lähtevät pesistään vanhempiensa seurassa ja huolenpidossa. Kurki on voimakas ja liikkeissään nopeakin lintu. Emolinnut suojelevat tarkasti pienokaisiaan.Siksi kannattaakin poistua nopeasti paikalta, jos-ja kun huomaa liikkuvansa kurkiperheen asuinalueella.
Kurki ei sentään säntää luonnossa aivan helposti ihmistä nokkimaan. Lintu leuhauttelee kyllä aina ensin varoittavasti suuria siipiään. Tässä vaiheessa viimeistään kannattaa kuitenkin poistua paikalta ja kääntyä takaisin tulosuuntaan!

 


 

PTV-viinimyymälä_250620

1 KOMMENTTI

  1. Onneksemme löysimme tämän jp-nettijulkaisun tuttaviemme vihjeestä. Tämä on yllättänyt monipuolisuudellaan ja kiinnostavuudellaan. Erityisesti toimittaja Pentti Hautalan mukana oleminen tässä julkaisussa yllätti positiivisesti.
    Onko hienompia kuvia ja samalla linnuistamme komeimmalle kurjelle kirjoitettu ja kuvattu kunniaa koskaan kauniimmin kuin nyt saamme ihastella. Saakin tässä yhteydessä todeta, että Kiitos!
    I ja K Mäkiaho

JÄTÄ KOMMENTTI