Puu on suomalaisten suosikkimateriaali

0
suomalainen puu on haluttu materiaali myös design muotoilussa

suomalainen puu on haluttu materiaali myös design muotoilussa

On vaikea keksiä materiaalia, joka olisi suomalaisille tutumpi kuin puu. Hyötykäyttöön tulevien esineiden valmistamisessa puu on pitänyt pintansa aina puuharava-ajoista nykyiseen puudesignin aikakauteen. Mikä puussa oikein viehättää?

Jokaisesta suomalaiskodista löytyy jotakin puusta valmistettua. Kalustemuotoilussa kotimainen puu onkin suosituin materiaali.

– Puusta voidaan tehdä mitä tahansa. Huikein suoritus, jonka olen itse nähnyt, on puinen lippalakki, jonka seuraksi kuului myös kravatti. Suomalaiset varmaan söisivätkin puuta, jos se maistuisi paremmalta, nauraa Lahden muotoilu- ja taideinstituutin kalustemuotoilun vastuuopettaja, muotoilija Harri Kalliomäki.

Mistä syystä kotimainen kalustemuotoilu sitten on niin vahvasti puun varassa? Vastaus löytyy materiaalin ominaisuuksista. Puuta on niin helppo työstää, että sitä käytetään tuotekehitysprosesseissa silloinkin, kun lopputuote valmistetaan vaikkapa metallista tai muovista.

– Puu on meille hyvin tärkeä materiaali muun muassa saatavuutensa, työstettävyytensä ja hintansa vuoksi. Se on myös suomalaisten mielissä lämmin, kotoinen ja helposti lähestyttävä materiaali.

Puun käyttäminen muotoilussa ei ole kuitenkaan mikään itseisarvo. Toiset muotoilijat tykästyvät enemmän muihin materiaaleihin eikä puu välttämättä ole aina paras mahdollinen materiaali. Parhaita lopputuloksia saadaan usein yhdistämällä puuta ja jotain muuta materiaalia tai eri puulajeja.

Enemmän puulajeja käyttöön

Käytetyimmät puulajit suomalaisessa muotoilussa ovat koivu, mänty ja kuusi, jotka ovat pääsääntöisesti kotimaisia. Kalliomäki toivoo kuitenkin, että kaikki Suomen 18 puulajia saataisiin paremmin muotoiluteollisuuden käyttöön.

– Esimerkiksi haapaa, molempia leppiä, metsälehmusta, tuomea ja pihlajaa olisi hyvä saada enemmän. Myös lehtikuusen jatkojalostamista pitäisi lisätä, koska sillä saataisiin korvattua sademetsissä kasvatetun kovapuun käyttöä esimerkiksi pihakalusteiden valmistamisessa. Lehtikuusi on ominaisuuksiltaan aivan yhtä hyvä ellei parempikin.

Puulajien valinta muotoiluun on paitsi saatavuus-, myös mieltymyskysymys. Toiset pitävät koivun vaaleudesta, mutta mieltävät tammen värin konservatiiviseksi. Muotoilijan näkökulmasta myös puun ominaisuudet ratkaisevat.

– Itse pidän saarnista, joka on kovaa puuta ja helppo työstettävä. Puun monipuolisuus pitää ymmärtää ennen kuin se alkaa inspiroida muotoilijaa, Kalliomäki kertoo.

– Yksi opiskelijoistani inspiroitui aikoinaan puun jousto-ominaisuuksista siinä määrin, että valitsi sen lopputyönsä aiheeksi. Muutamalla painetta tasaavalla elementillä pystytään valmistamaan istuin, joka on tehty pelkästään puusta, mutta on istumaominaisuuksiltaan hyvin lähellä vaahtomuoviverhoiltua tuolia.

Nokian jalanjäljille

Puun käyttäminen muotoilussa ei ole täysin ongelmatonta. Vaikka kotimaista materiaalia pyritään suosimaan, sen laatu ei ole aina parasta mahdollista, sillä puu pyritään kasvattamaan mahdollisimman nopeasti.

– Esimerkiksi laadukkaampi koivu löytyy usein rajan itäpuolelta. Metsänomistajia pitäisi kannustaa myös korkealaatuisen puumateriaalin tuottamiseen ja muistuttaa heitä siitä, että puulla voi olla muitakin ostajia kuin kemiallinen metsäteollisuus, muotoilija Harri Kalliomäki pohtii.

Toinen haaste puumuotoilulle on muotoilun taso. Kalliomäen mukaan suomalaisyritykset eivät uskalla panostaa laadukkaaseen muotoiluun, vaikka osaamista riittäisikin. Teollisuuteen pitäisi saada lisää ammattilaismuotoilijoita, joiden avulla puun hienoudet saataisiin paremmin esille.

– Esimerkiksi Nokia on näyttänyt, että muotoilulla on äärimmäisen suuri merkitys. Kun tekniikka on pitkälti samankaltaista, erot löytyvät muotoilusta. Sama ajattelutapa pitäisi siirtää myös kalusteteollisuuteen.

JÄTÄ KOMMENTTI