Rakenteelliset haasteet mielenterveyspalveluiden kehityksen jarruna

0

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vastikään muistutti, että koronatilanne voi aiheuttaa globaalin mielenterveyskriisin. Tuo kriisi voi olla hyvin ajankohtaista silloinkin, kun korona on jo saatu hallintaan. Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi otti asian esille eilen eduskunnan kyselytunnilla. Suomessa mielenterveyden ongelmiin kului jo ennen koronaa 11 miljardia euroa vuodessa ja nuoretkin ihmiset joutuivat odottamaan asianmukaiseen hoitoon pääsyä jopa vuodenkin verran. Korona ei tilannetta paranna, vaan päinvastoin.

Kansanedustaja Marko Kilpi (kok)

– Meillä on merkittäviä rakenteellisia haasteita mielenterveyspalvelujen tuottamisessa. Vaikka jonoja ja ruuhkaa on, kyse ei välttämättä aina ole resurssien puutteesta, vaan käytöstä ja varsinkin toimenpiteiden painotuksissa ja kohdentamisessa. Eri toimijat tekevät päällekkäistä työtä toisistaan tietämättä, tieto ei toimijoiden välillä kulje ja ongelmien annetaan paisua niin mittaviksi, että ne vaativat erikoissairaanhoitoa. Tämä puolestaan tukkii palvelun ja sitten ollaankin syvästi umpikujassa, Kilpi sanoo.

Ennaltaestävä toiminta on monesti puutteellista, kukaan ei vastaa toiminnasta, eikä ensivaiheen interventiota ole, jolla voitaisiin jo saada pienillä ja nopeilla toimenpiteillä ongelma hallintaan. Kokemus on osoittanut, että monesti ongelmien alkuvaiheessa pelkkä keskustelu aiheesta voi olla jo riittävä toimenpide.

– Nämä puutteet ja ongelmat korostuvat lasten ja nuorten ongelmien kohdalla. Esimerkiksi lasten ja nuorten päihdehoitoa ei käytännössä ole. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsilla ja nuorilla ei tänä päivänä ole päihdeongelmia? Kuitenkaan kouluikäisten, 10-vuotiaiden lasten pilvenpolttoringit eivät ole nykypäivänä millään tavalla tavattomia. Näissä asioissa ei saisi jäädä kiinni menneeseen, eikä ummistaa silmiään. Lapsillakin voi tänä päivänä olla vakavia päihdeongelmia, Kilpi jatkaa.

Kilpi vaatii hallitukselta toimia ja panostuksia mielenterveystyöhön ja etenkin ennaltaestävän työn saattamista vihdoinkin tosiasialliseen ja toimivaan käyttöön. Meillä tehdään merkittäviä panostuksia yritysten hyväksi, rahaa laitetaan liikkeelle suuria määriä. Myös ihmiset tarvitsevat tukitoimia ja panostuksia.

Varsinkin varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat erinomaisen tuottavaa ja kannattavaa sijoitustoimintaa, jotka tuottavat investoinnit korkoineen takaisin ja tuottoa syntyy kaiken lisäksi hyvin pitkällä aika välillä, ihmisiän mittaisesti, jopa ylisukupolvisesti. Tällaista sijoitustoimintaa ei voida pitää merkityksettömänä eikä vaatimattomana.

– Suuri uhka on, että koronan talousvaikutukset ovat niin rajut, että meillä tulee olemaan hyvin haasteellista tuottaa samaa palvelutasoa kuin ennen korona-aikaa. Jos emme tee mielenterveystyössä nyt oikeita toimenpiteitä, panostuksia ja päätöksiä, riskinä on, että syrjäytyminen lisääntyy entisestään ja meille kasvaa huomattava joukko ihmisiä, jotka tipahtavat lopullisesti kaikenlaisen avun tavoittamattomiin. Sellainen tilanne olisi hyvin moniongelmainen ja se olisi myös huomattava turvallisuusriski. Sen tilanteen realisoituminen kannattaa välttää kaikin keinoin, Kilpi päättää.


 

JÄTÄ KOMMENTTI