Tarjoilija, jäätelössäni on puuta

0
Muun muassa yleisesti jo maailmalla tunnettua ja käytettyä suomalaskeksintöä xylitolia-valmistetaan osin koivusta saatavasta raakaineesta. Mutta mitä muuta?
AA-OULU_mini

Muun muassa yleisesti jo maailmalla tunnettua ja käytettyä suomalaskeksintöä xylitolia-valmistetaan osin koivupuusta saatavasta raakaineesta. Mutta mitä muuta?
Suomalaiset pitävät metsistään niin paljon, että jopa syövät puuta. Kyse ei ole kuitenkaan perinteisestä pettuleivän leipomisesta, vaan puusta eristettyjä komponentteja löytyy ihan arkisista elintarvikkeista, kuten esimerkiksi jäätelöstä, kasvirasvalevitteistä sekä majoneesista. Mitä biotaloudessa on luvassa tulevaisuudessa?

Puuaines sisältää useita kemiallisia yhdisteitä, joita voidaan hyödyntää myös elintarviketeollisuudessa. Käytännössä me syömme puuta lähes päivittäin arkisten elintarvikkeiden osana. Puun komponenttien käyttömahdollisuudet lisääntyvät varmasti tulevaisuudessa uusien biojalostamoprosessien myötä.

– Elintarvikkeissa käytetään paksunnosaineena esimerkiksi puun selluloosasta johdettua karboksimetyyliselluloosaa eli CMC:tä. Samoin esimerkiksi levitteissä käytetty sitostanoli on puun uuteainesta peräisin. Puun hiilihydratteilla voi myös olla suotuisia vaikutuksia suoliston terveyteen, kertoo tutkimusjohtaja Johanna Buchert VTT:ltä.

Puun tehokkaalla fraktioinnilla kuitu- ja kemikaalituotteiksi puusta saataisiin käyttöön paljon hyödyllisiä aineksia, joita voidaan sitten hyödyntää esim. elintarviketeollisuudessa.

– Suomalaiset kuluttajat pitävät luonnonmukaisista tuotteista, joten uskon, että myös puusta peräsin olevien raaka-aineiden lisääntyvä käyttö otetaan hyvin vastaan. Nythän puun komponentteja käytetään elintarvikkeiden lisäksi esimerkiksi viskoosikuidun valmistuksessa, Buchert sanoo.

Puusta ratkaisuja ilmastonmuutokseen?

Tulevaisuudessa me voimme paitsi syödä puuperäisiä tuotteita, myös pukeutua puuhun ja ajaa sen tuottamalla energialla. Puun jatkojalostukseen myös muiksi kuin paperi- ja pakkaustuotteiksi on kehitetty uudenlaisia prosesseja. Suomi on alan tutkimuksessa vahvassa asemassa, sillä meillä on vankkaa osaamista sekä puunjalostusteollisuudessa että biotekniikassa.

– Suomen ”vihreän kullan” käyttöön on vain yksi tapa: monipuolisuus. Kun tunnetaan puun eri rakenneainesosat ja käyttötavat, puusta on mahdollista saada vaikka minkälaisia uusia ja innovatiivisia tuotteita. Uskon, että muutaman vuoden kuluttua Suomessakin nähdään enemmän erilaisia biolaitoksia, sanoo Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström Sitrasta.

Esimerkiksi puurakentamisen saralla Suomi on monia muita maita jäljessä, mutta high tech –alalla sen sijaan on paljon huippupotentiaalia odottamassa sovelluksia. Puuta pyritään uusilla tavoilla yhdistämään muun muassa lääketeollisuuteen, kemiaan ja nanoteknologiaan.

– Biotalous voi olla tulevaisuudessa globaalisti merkittävä tekijä ratkaisemassa isoja haasteita, kuten esimerkiksi ilmastonmuutosta tai luonnonvarojen niukkenemista, Hellström sanoo.

Ekotehokasta biotaloutta

Kun puhutaan puun hyödyntämisestä, käytetään usein termiä biotalous. Sillä tarkoitetaan kestävän talouden toimintatapaa, jossa kaikki bioainekset joko kierrätetään tai palautetaan luonnollisella tavalla osaksi luonnon kiertoa. Biotaloudessa pyritään ekotehokkuuteen eli vähemmällä raaka-ainemäärällä ja energiankäytöllä valmistetaan enemmän jalosteita.

– Biotalouteen kuuluu myös se, että tuotteiden valmistuksessa ja tuotannossa hyödynnetään erilaisia biomassoja ja biologisia prosesseja. Hyvä esimerkki tästä on se, että Talvivaaran kaivoksessa käytetään bakteereja hyväksi arvometallien erottamiseksi mineraaleista, kertoo Eeva Hellström Sitrasta.

Aiheeseen liittyvän haastattelun voit käydä katsomassa myös Knetti.tv:stä

(klikkaa ja katso!)
PTV-viinimyymälä_250620

JÄTÄ KOMMENTTI