Tietoliikenne nopeudet eivät kasva-kuituhankeet eivät etene?

0
Valokuidusta on moneksi, jossa tiedonsiirtokapasiteettia riittää pitkälle tulevaisuuteen.
Oma artikkelimainoskamppis kevät2021

Vain noin 15 prosentilla suomalaisista tulee kuitu omaan taloon tai kerrostaloon. Näin laskee valokuituaktiivi ja oululaisen Netplazan toimitusjohtaja Tommi Linna. Hänen mukaansa ilman kuitua ollaan varsinkin pikkukaupungeissa ja taajamissa.

Linnan mukaan noin 1,7 miljoonaa kotitaloutta Suomen noin 2,7 miljoonasta kotitaloudesta on jäämässä ilman valokuituyhteyttä.

– Pienten kaupunkien keskustoissa ja suurten kaupunkien haja-asutusalueilla asuu suuri paitsioon jäävä enemmistö, Linna sanoo.

– Ongelma on, että moni kuvittelee, että 4g-verkko on ratkaisu, koska se toimii tänä päivänä. Sen taajuuskaistat eivät kuitenkaan mitenkään riitä, kun tietoliikenteen määrä kasvaa räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. 5g ei sekään tuo onnea, Linna sanoo.

Suomalaisten internetyhteyksistä ja varsinkin kuituyhteyksien saatavuudesta on käyty keskustelua viime viikkoina Kauppalehdessä sen jälkeen, kun liikemies Pekka Viljakainen kertoi omasta kuitukaapelikamppailustaan nopean ja vakaan nettiyhteyden saamiseksi.

Keskustelussa monet kommentoijat ovat katsoneet, että kuituyhteyttä on vaikea saada tai sen hinta on posketon.

 

Suomalaisten suuroperaattoreiden kiinnostus kuituyhteyksien rakentamiseen on Linnan mukaan vähäistä. Syy on se, että kyse on kalliista investoinnista, jonka takaisinmaksuaika on 20-30 vuotta.

– Ne ovat pörssiyhtiöitä ja toimivat pörssin ehdoilla. Pitäisi ehkä puhua yhteiskuntavastuusta.

Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, etteikö kuitu olisi hyvää liiketoimintaa.

– Valokuitu on varma bisnes. Ja on vääjäämätöntä että valokuitu tulee, hän sanoo.

Yhdeksi ratkaisuksi kuituyhteyksien ongelmaan ovat nousseet paikalliset valokuituosuuskunnat. Ne kokoavat esimerkiksi omakotialueen naapuruston yhteen ja vetävät kuituyhteyden kimpassa, jolloin kustannuksissa säästetään.

Linna toimii itse aktiivina Oulunsalossa valokuituosuuskunnassa, joka oli ensimmäisiä lajissaan. Hän toimii myös Suomen seutuverkot –yhdistyksessä. Mies saarnaa paljon kuidun puolesta.

Osuuskuntia syntyykin nyt paljon ja kyselyitä tulee hänellekin viikoittain. Kuituosuuskunnat eivät kuitenkaan Linnan mukaan ole ratkaisu koko Suomen digitaalisten yhteyksien parantamiseen.

Ne ovat alan pioneereja, mutta eivät ratkaisu suurempaan ongelmaan.

– Nämä ovat pieniä hankkeita, eivätkä ratkaise 1,7 miljoonan kotitalouden ongelmaa. Tyypilliset valokuituhankkeet ovat 200-300 talouden alueita.

Kunnat ja kaupungit asialle

Linna haastaakin suomalaiset kaupungit ja kunnat toimimaan oman alueensa kuituyhteyksien puolesta. Lisäksi kuitu voisi olla Linnan mukaan loistava bisnes myös esimerkiksi sähköyhtiöille.

– Sähköyhtiöt vetävät kaapelit maahan. Samalla olisi edullista laittaa kuitukaapeli samaan kaivantoon, Linnan sanoo.

– Ne voisivat ryhtyä tietoliikenneoperaattoreiksi. Näin on jo tapahtunut esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.

Valtio ei ole hänen mukaansa oikea toimija viemään asiaa eteenpäin. Hänen mukaansa liikenne- ja viestintäministeriössä on tilanteesta turhan ruusuinen kuva ja liikenneministeri Anne Berneriä harhautettu siinä, että nykyiset investoinnit ovat riittäviä.

Berner kommentoi kuitukaapeliasiaa Kauppalehdessä sanomalla, että teleoperaattorit ovat sitoutuneet rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8-10 vuoden aikana ja kertoi odottavansa investointien tuloksia.

– Se ei riitä Suomen verkottamiseen. Saman verran operaattorit ovat investoineet kiinteään verkkoon tähänkin asti, Linna sanoo.

Linnan mukaan kuidulla olisi selkeä talouden kasvua edistävä merkitys. Hän viittaa ruotsalaistutkimukseen, jonka mukaan yhden euron investointi kuituun tuo 1,5 euroa tuloja viiden vuoden aikana.

– Kun tietoliikennenopeus tuplataan, se tuottaa bkt:hen 0,5-0,8 prosentin nousun. Mistä muualta saadaan tuollaisia nousuja tuottavuuteen?

Lähde: Tivi, T&T

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI