Alajärven kaupunki kannustaa ja opastaa kuntalaisia omatoimiseen varautumiseen

0
Katso ohjeita ja neuvoja miten selviät mm. pitkän sähkökatkoksen aikana (Kuva: Jukka Ketonen)
Mitä on omatoiminen varautuminen? Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan yksittäisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen valmistautumista tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy.
Tällaisia tilanteita voivat olla onnettomuuden uhka, onnettomuus, normaaliolojen häiriötilanne tai poikkeusolot. Suomessa tapahtuneista laajasti kuntalaisten arkeen vaikuttavista normaaliolojen häiriötilanteista esimerkkejä ovat muun muassa puhtaan veden jakeluun liittyvät häiriöt, pitkät sähkökatkot sekä tulvat.

Kaupungin tehtävänä onkin varmistaa, että se pystyy turvaamaan toimintansa kaikissa oloissa riittävässä laajuudessa. Järvi-Pohjanmaan valmiussuunnittelu koostuu yleisestä osasta  ja toimialakohtaisista tarkemmista valmiussuunnitelmista. Yleinen osa sisältää kunnan keskeiset tehtävät normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Erityisenä teemana kuntien viimeaikaisissa harjoituksissa ja nyt annettavassa kuntalaisen omatoimisen varautumisen opastuksessa on pitkästä sähkökatkosta selviäminen.

Alajärven kaupungin hallintojohtaja Tero Kankaanpää, sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Antti-Jussi Isotalo olivat selvittämässä aihetta tänään Alajärven kaupungintalolla järjestetyssä tiedoustilaisuudessa.

Pitkä sähkökatkos vaikuttaa arkeen

On huomattava, että veden tulo saattaa lakata sähkökatkon aikana jo muutamassa tunnissa. Jos vettä tulee, sitä tulisi käyttää vain välttämättömään. Jos sähkökatko kestää yli tunnin, kannattaa varata juomavettä puhtaaseen, kannelliseen astiaan. Vesi on juomakelpoista niin kauan kuin sitä tulee hanasta. Jos katko pitkittyy, viranomaiset aloittavat veden jakelun. Jos veden tulo on lakannut, vessan voi vetää vain kerran. Vessanpöntön saa huuhdeltua kaatamalla sinne vähintään puoli ämpärillistä vettä. Siihen kelpaavat myös sulatettu lumi sekä kura- ja sadevesi.

Suurin osa kaupoista menee kiinni sähkökatkon alettua. Rahaliikenne vaikeutuu heti sähkökatkon alettua. Pankkien konttorit sulkeutuvat saman tien, ja käteisautomaatit lakkaavat toimimasta. Pankki- ja luottokorteilla ei voi pääsääntöisesti maksaa, sillä niiden maksupäätteet toimivat verkkovirralla. Joillakin suuremmilla kaupoilla voi olla varavoimaa, jolloin korttimaksu onnistuu. Pieni summa käteistä rahaa kannattaa opetella pitämään aina mukana. Auton tankissa on hyvä olla aina jonkin verran polttoainetta, sillä vain harvat huoltoasemat ovat varautuneet sähkökatkoon varavoimalla.

Matkapuhelinta varten kannattaa harkita varavirtalähteen ja autolaturin hankintaa!

Kodin atk-laitteet eivät toimi ilman sähköä. Internetiin pääsee katkoksen aikana älypuhelimella tai matkatietokoneella, jossa on mobiililiittymä. Tärkeimmät tietoverkon osat toimivat varavoimalla jopa päiviä, pieniä asiakasryhmiä palvelevat yhteydet voivat mykistyä muutamassa tunnissa. Lankapuhelimilla voi soittaa myös sähkökatkon aikana, jos televerkot toimivat. Matkapuhelinta varten kannattaa harkita varavirtalähteen ja autolaturin hankintaa.

Kaikki lämmitystavat paitsi takka ja muut tulisijat käyttävät sähköä. Lämmityskaudella asuntojen kylmenemisestä tulee ongelma, jos sähkökatko pitkittyy. Erilaiset talot viilenevät eri tahtiin. Puutalot kylmenevät lämmityskaudella +10 asteeseen alle vuorokaudessa, elementtikerrostaloissa lämpö laskee yhtä alas kahdessa ja jykevässä kerrostalossa reilussa kolmessa päivässä. Kannattaa miettiä etukäteen, miten turvaa lämmityksen sähkökatkon aikana. Takka ja muut tulisijat ovat hyviä varalämmön lähteitä. Öljykattila toimii myös katkon aikana, jos sähkön syöttö varmistetaan aggregaatilla.

Kotona kannattaa pitää pieni varasto hyvin säilyviä ruokia!

Kaasuhella, puuliesi, grilli tai retkikeitin käyvät lämpimän aterian valmistukseen sähkökatkon aikana. Ruoka pysyy jääkaapissa kylmänä muutaman tunnin sen jälkeen, kun sähköt ovat katkenneet. Pakastimessa ruoka säilyy jäässä yhdestä kahteen vuorokautta, jos sen ovea ei availla turhaan. Jos sähkökatko pitkittyy, on hyvä syödä ja juoda ensimmäiseksi jääkaapissa säilytettävät ruoat ja juomat. Kylmässä säilytettävät ruoat eivät ole turvallisia syödä, jos ne ovat lämmenneet. Ruoan kunnon voi pääsääntöisesti arvioida maun ja hajun perusteella. Talvella ruoka säilyy paremmin ulkona kylmälaukussa tai sanomalehdillä vuoratussa laatikossa. Paras lämpötila on nollan ja +6 asteen välillä. Jos ruoka jäätyy ulkona, se pitää käyttää heti sulamisen jälkeen. Kotona kannattaa pitää pieni varasto hyvin säilyviä ruokia: esimerkiksi säilykkeitä, lastenruokia, näkkileipää, keksejä ja mehuja.

Internet ja radio tuovat viranomaisviestit!

Radio pystyy välittämään tietoa ja viranomaisten ohjeita myös sähkökatkoksen aikana. Voit kuunnella radiolähetyksiä pattereilla toimivasta radiosta tai autoradiosta. Nykytekniikka mahdollistaa tv-ohjelmien seuraamisen kannettavalla tietokoneella ja matkapuhelimella, jossa on mobiililiittymä. Yleisradiolla on velvollisuus lähettää ohjelmaa kaikissa oloissa. Se välittää viranomaisten tiedotteita ja uutisoi asiasta. Kaupungilla on omat suunnitelmat siitä, miten asukkaat häiriötilanteessa tavoitetaan. Tiedotteita on saatavilla kaupungintalolla sekä tarvittaessa kylien yleisillä kokoontumispaikoilla (koulut, kaupat ja kylätalot). Myös paikallisradiot antavat tietoa katkoista. Jos pääset internetiin, voit katsoa, löytyykö katkosta jo tietoa sähköyhtiön sivuilta. Soita hätäkeskukseen vain, jos tarvitset ambulanssin, poliisin, sosiaalipäivystyksen tai palokunnan kiireellistä apua.

Vesa Koivunen

– Viime vuodenvaihteen jälkeiset laajat sähkökatkot antoivat varmasti monelle alajärveläiselle ajattelemisen aihetta ja harjoittivat meitä sähkökatkosta selviämiseen. Kaupunki on viime vuosina omalta osaltaan varautunut sähkökatkoihin hankkimalla varavoimalaitteita kriittisiin kohteisiin. Omaa varautumista on hyvä pysähtyä miettimään hetkeksi hyvän sään aikana, sanoo Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos kouluttaa yhteisöjä omatoimiseen varautumiseen

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja alueen kunnat ovat suunnitelleet yhteistyössä poikkeusolojen ja vakavien normaaliolojen häiriötilanteiden varalle aluejaon, jossa maakunta on jaettu neljään suojelupiiriin, ja kunnat suojelulohkoihin (n. 5 000 – 10 000 asukasta) sekä suojelulohkot suojeluyksiköihin (n. 500 – 1 000 asukasta).

Suojelualueiden (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) tarkoitus on tukea omatoimista varautumista ja pelastustoimintaa poikkeusoloissa ja normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, kuten laaja sähkökatkos tai tulva. Suojelualueiden toimintaa johtaa alueen pelastuslaitos. Aluejakoa voidaan käyttää apuna myös normaaliolojen laajavaikutteisten tilanteiden tilannekuvan rakentamisessa ja vapaaehtoisten toimijoiden johtamistoiminnassa. Suojelualueiden toimintaa voidaan hyödyntää myös muiden toimialojen tarpeisiin. Omatoimisen varautumisen johtaminen ja vapaaehtoinen pelastustoiminta edellyttävät, että suunnitelmat on laadittu ja toiminta ohjeistettu.

Suojeluyksiköiden alueella tehdään kaikki ne käytännön toimenpiteet, jotka tuottavat tilannekuvan perustan ja joissa tapahtuvat käytännön pelastustoimenpiteet. Toimintaa voidaan kuvailla naapuriavun tyyppiseksi läheisten auttamiseksi. Kansalaisten yhteisöllisyyden lisääntyminen ja apua tarvitsevien tukeminen on tärkeää, koska viranomaiset eivät joka paikkaan ennätä ja avunsaanti kestää. Hyvä suunnittelu ja mahdollisimman suuri toimijoiden määrä vähentävät poikkeavan tilanteen vaikutuksia ja nopeuttavat tilanteesta toipumista. Suojeluyksiköiden toimintaan olisivat tervetulleita perinteiset Vapepaan kuuluvat järjestöt ja muut käytännön toiminnasta kiinnostuneet yhteisöt kuten kyläseurat ja muut vastaavat.

Omatoimisen varautumisen koulutus on otettu Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa yhdeksi turvallisuusviestinnän painopisteaiheeksi. Tarkoituksena on pyrkiä tarjoamaan koulutusta aktiivisesti kyläseuroille, järjestöille, yrityksille, laitoksille, asuntoyhtiöille ja mahdollisesti jopa erillisinä kutsutilaisuuksina. Tavoitteena on nostaa yleistä varautumisen tasoa ja kansalaisten yhteishenkeä maakunnan alueella. Varautumistason nosto lisää yhteiskunnan kriisinkestokykyä sekä vähentää pelastustoimen ja muiden toimialojen tehtäviä ja kustannuksia erityistilanteissa.

Omatoimisen varautumisen koulutuksen tehostaminen on mahdollisuus lisätä vapaaehtoisen henkilöstön rekrytointia Vapepa-toimintaan, johon suojeluyksiköiden toiminta ratkaisevasti perustuu.

Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä alueensa paloasemaan tai kuntiin saadakseen lisätietoa.

JÄTÄ KOMMENTTI