ELY | Tammikuun vesitilannekatsaus: Vettä on riittänyt pohjalaisvesistöissä

0
Keski-Pohjanmaan jäinen Perhonjoki (arkistokuva)

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi tammikuussa 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaista korkeammalla. Säätilan vaikutus näkyy selvästi myös veden laadussa.

Esimerkiksi Kyrönjoen alaosalla virtaama oli tämän vuoden tammikuussa keskimäärin 106 m3/s, kun vuosien 1911–2020 keskimääräinen tammikuun virtaama on vajaa 20 m3/s. Skatilan havaintoasemalla tätä suurempi keskimääräinen virtaama tammikuussa on ollut viimeksi vuonna 1945. Myös esimerkiksi Lapuanjoella ja Perhonjoella tämän vuoden tammikuun virtaamat olivat noin nelinkertaisia keskimääräisiin tammikuun virtaamiin verrattuna.

Järvien pinnat ovat monin paikoin useita kymmeniä senttejä korkeammalla kuin normaalisti tammikuussa. Esimerkiksi Ähtärinjärvi, Lappajärvi ja Hirvijärven tekojärvi olivat tammikuun lopussa noin 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin. Järvien tulovirtaamat ovat olleet selvästi normaalia suurempia. Lappajärven pinta, järven tulovirtaama ja järvestä lähtevä virtaama olivat tammikuun korkeammalla kuin koskaan vuonna 1975 alkaneella havaintojaksolla.

Lumen vesiarvot olivat tammikuun lopulla pohjalaismaakuntien alueella vain noin 10–40 mm, kun keskimääräinen vesiarvo on noin 40–70 mm. Lumen määrä oli monin paikoin korkeintaan puolet ajankohdan tavanomaisesta.  Myös routaa on ollut selvästi normaalia vähemmän.

Sääoloista johtuen myös jokien ainevirtaamat ovat olleet selvästi normaalia suurempia. Sateet ovat huuhtoneet mukaansa runsaasti kiintoainetta ja ravinteita. Tammikuun alussa jokien happamuustilanne oli huolestuttava, mutta tilanne on ainakin tilapäisesti helpottamassa, sillä tammikuun lopussa jokiemme pH-tilanne oli joulukuusta kohentunut. Esimerkiksi Perhonjoella pH oli 5,7 ja Kyrönjoella 5,0.


 

kategoriainfo2

JÄTÄ KOMMENTTI