Heinäkuun vesitilannekatsaus: Joet vähävetisiä, järvet normaalia alempana, Merenkurkussa sinilevää

0
Alajärvi kirkkorannasta nähtynä (Kuva: JK/K-Media)

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet pieniä. Heinäkuun lopun sateet nostivat etenkin rannikon jokien pienten virtaamia, mutta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan suuremmilla vesistöalueilla sateet imeytyivät pääosin kuivaan maaperään, eivätkä juuri nostaneet virtaamia ja vedenpintoja. Pohjaveden pinnat ovat ajankohdalle tyypillisesti laskussa, mutta sateet ovat hidastaneet laskua.

Heinäkuun vesitilanne on seurausta tämän kesän pienistä sademääristä. Maaperä kasveineen imee vettä edelleen niin tehokkaasti, että sateita tarvitaan jatkossakin, jotta niiden vaikutukset näkyisivät oleellisesti jokien virtaamissa ja järvien vedenkorkeuksissa. Kuluva kesä on ollut tähän saakka suurelta osin kahden edellisen poikkeuksellisen kuivan kesän kaltainen.

Heinäkuun lopussa virtaamat Perhonjoella (Lahnakoski) ja Lapuanjoella (Keppo) ovat noin 5 m3/s, mikä on vain noin kolmasosa ajankohdan keskimääräisestä virtaamasta. Kyrönjoella (Skatila) virtaama on 12 m3/s, joka on noin puolet ajankohdan keskimääräisestä virtaamasta.

Säännöstelyjen järvien ja tekojärvien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti noin 5–50 cm ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella, vaikka niistä on toukokuusta lähtien juoksutettu vain säännöstelyluvan mukaisia minimivirtaamia. Heinäkuun lopussa Perhonjoen vesistöalueella Patanan tekojärvi on puoli metriä ja Venetjoen tekojärvi 5 cm ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärvi on 10 cm ja Lappajärvi 15 cm, Lapuanjoen vesistöalueella Hirvijärven tekojärvi 45 cm ja Kuortaneenjärvi 7 cm sekä Kyrönjoen vesistöalueella Kalajärven tekojärvi 25 cm ja Kyrkösjärven tekojärvi vajaat 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Heinäkuun alkupuolella alueen vesistöissä tehtiin suhteellisen vähän sinilevähavaintoja, mutta kuukauden loppupuolella levähavainnot ovat selvästi lisääntyneet sekä sisävesissä että merialueella. Sinilevää on havaittu Merenkurkussa varsinkin Korsnäsin ja Vöyrin välisellä rannikkoalueella ja osin myös avomerellä.  Myös aikaisempina vuosina on Merenkurkussa tehty levähavaintoja, mutta ne ovat pääosin ajoittuneet myöhäisempään ajankohtaan. Tänä vuonna sinilevää on ollut Merenkurkussa selvästi normaalia enemmän heinäkuussa. Tänä johtunee pitkälti tämän vuoden sääoloista, kun talven vesisateen huuhtoivat normaalia enemmän ravinteita maa-alueilta merelle, kylmän kevään aikana ravinteita jäi hyödyntämättä ja kesäkuun lämpö antoi sinilevien kasvulle hyvän alun.  Tyynellä säällä sinilevät nousevat vedenpintaan ja tuuli kuljettaa ne rantaan.

S-market_Soini160620

JÄTÄ KOMMENTTI