Isäntämaasopimus selkeyttää NATO:n rauhankumppanuusyhteistyötä

0
Puolustusministeri Carl Haglund keskusteli Walesin NATO-kokouksessa Georgian puolustusministerin Irakli Alasanian kanssa. Taustalla Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg ja Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty. (Kuva: NATO)
Reserviläiliiton puheenjohtajan Mikko Savolan mukaan Suomi on jatkossakin sotilaallisesti liittoutumaton maa.
Puolustusministeri Carl Haglund keskusteli Walesin NATO-kokouksessa Georgian puolustusministerin Irakli Alasanian kanssa. Taustalla Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg ja Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty. (Kuva: NATO)

Reserviläisliiton puheenjohtaja, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen ja puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Savola muistuttaa, että Suomen NATO:n kanssa Walesin huippukokouksessa allekirjoittama isäntämaapöytäkirja on paljon arkisempi asia, kuin mitä kiivas ja tunteita herättänyt keskustelu on antanut ymmärtää.

– Suomen NATO-jäsenyyttä Isäntämaasopimus ei tuo piiruakaan lähemmäksi, vaikka sellaistakin on nyt kuultu väitettävän. NATO- jäsenyyskeskustelu ja rauhankumppanuuden päivittäminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Tämän myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö jälleen vahvisti Walesin kokouksen yhteydessä. Olemmekin edelleen sotilaallisesti liittoutumaton maa.

Isäntämaasopimukseen nojaudutaan jatkossa mm. erilaisten yhteisharjoitusten järjestämisessä. Toistaiseksi järjestelyt on aina sovittu jokaisen harjoituksen osalta NATO:n kanssa erikseen mikä on ollut hallinnollisesti raskas prosessi. Varsinaista NATO-jäsenyyttä ei Savolan mukaan ole näköpiirissä, sillä selvä enemmistö suomalaista kannattaa edelleen liittoutumattomuutta. Jäsenyyskään ei poistaisi oman puolustuksen tarvetta.

– Mahdollinen yhteistyön lisääminen pohjoismaiden tai muiden valtioiden kanssa taikka edes sotilaallinen liittoutuminen ei tätä muuttaisi, sillä myös NATO:n jäsenenä vastaisimme oman alueemme puolustamisesta ensisijaisesti itse. Peruskulmakivemme ovatkin edelleen koko Suomen puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumattomuus.

Riihimäen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa lauantaina puhunut Mikko Savola muistutti, että puolustuksemme suurin ongelma on riittämätön rahoitus.

– Merkittävä osa tärkeimpien joukkojemme sotamateriaalista vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä eikä sen korvaaminen nykyisellä rahoitustasolla ole mahdollista. Ilman lisärahoitusta sodan ajan vahvuutta joudutaan leikkaamaan voimakkaasti eikä koko maan puolustaminen ole enää mahdollista.

Korotustarve on Puolustusvoimien esityksen mukaisesti vähintään 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Savola lupasi liitolta näkyvyyttä kevään eduskuntavaaleissa puoluekannasta riippumatta niille ehdokkaille, jotka ovat valmiita turvaamaan

JÄTÄ KOMMENTTI