Lapsiperheiden palveluihin mallia Varkaudesta. Päihderiippuvaisista huolehtiville järjestöille miljoonan avustus. Jopa 25 000 suomalaista käy ruokajonoissa – eduskunnalta miljoona lisää ruoka-aputoiminnalle.

 

Varkauden kaupunki ja SOS-Lapsikylä ovat alkaneet tehdä yhteistyötä lapsiperheiden tukemiseksi. Hajallaan olevien palvelutiskien sijaan perhe saa apua ongelmiinsa yhdestä paikasta ja riittävän pitkään. Malli on osoittautunut niin toimivaksi, että eduskunta on päättänyt myöntää 500 000 euroa ns. Varkauden mallin kehittämiseen ja levittämiseen.

– Hallitus purkaa turhaa byrokratiaa. Palataan takaisin ruohonjuuritasolle. Paikallinen toiminta voi toimia mallina koko valtakunnalle, kehuu valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston keskisuomalainen puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (PS).

Eduskunnan saamien tietojen mukaan Varkauden malli tukee perheitä paremmin ja sen avulla on mahdollista säästää jopa 20 prosenttia lapsiperheiden erityispalvelujen kustannuksista viiden vuoden aikana.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä on mahdollista parantaa palveluita. Kannustamme kuntia kertomaan hyvistä toimintamalleistaan, joita voisi kokeilla valtakunnallisestikin.

 

Päihderiippuvaisista huolehtiville järjestöille miljoonan avustus

Päihderiippuvaisten hoito on pitkälti järjestöjen vastuulla. Tärkeää työtä tekevien järjestöjen rahat ovat tiukoilla ja kunnatkin pystyvät antamaan vähemmän maksusitoumuksia. Päihteistä johtuvat ongelmat eivät ole kuitenkaan vähentyneet.

– Päihdetyötä tekevät järjestöt ovat yhteiskunnalle korvaamaton tuki. Jokainen onnistuminen päihdetyössä on raitistuneelle ja hänen läheisilleen käsittämättömän iso juttu. Samalla yksi raitistuminen voi säästää jopa miljoona euroa yhteiskunnan varoja, Kankaanniemi toteaa.

– Miljoonan avustus päihdejärjestöille maksaa nopeasti itsensä takaisin.

Jopa 25 000 suomalaista käy ruokajonoissa – eduskunnalta miljoona lisää ruoka-aputoiminnalle

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että koko eduskunta on valmis tukemaan ruoka-apua antavien järjestöjen arvokasta työtä. Ruoka-apu on ns. matalan kynnyksen apua, jota varten ei tarvitse tehdä tuloselvityksiä.

– Kyse on käytännöllisestä avusta sitä tarvitseville. Kukaan ei lähde huvikseen hakemaan ruokaa ruoka-apujonosta, Kankaanniemi sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston mukaan arviolta jopa 20 000-25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokaa leipäjonosta. Avustusruoanjakelusta on tullut tärkeä osa avustustoimintaa. Siitä on tullut osa julkisia palveluita täydentävää turvaa.

– Tietenkin olisi toivottavaa, että ruokajonoja ei olisi. Tärkeintä kuitenkin on, että jotain apua on kaikkien suomalaisten saatavilla silloin kun sille on suurin tarve, Kankaanniemi painottaa.

PTV-viinimyymälä_250620

JÄTÄ KOMMENTTI