Kansanedustaja Mauri Peltokangas: Susi on peto, eikä se kuulu elinpiiriimme!

0
(Kuva: Jouko Määttä)

Luonnonvarakeskus on vuosittain arvioinut susikannan määriä Suomessa. Käytössä olevalla menetelmällä susikanta voidaan LUKE:n itsensä mukaan arvioida 90%:lla varmuudella. Tämä ei Peltokankaan mukaan riitä. Susikanta pitää pystyä laskemaan tarkkaan ja mikäli susikanta jatkaa todennäköistä kasvuaan, on toimenpiteet kannan karsimiseen sovellettava todellisen määrän, ei epävarmojen arvioiden ja yksittäisten vahinkotapausten perusteella.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas.

LUKE:n susiraportin mukaan useiden muiden koiraeläinten tapaan susikanta voi kasvaa nopeasti, mikäli ravintoa on saatavissa. Susi saa ensimmäiset pentunsa yleensä kaksivuotiaana ja lisääntyy vuosittain. Pentuja syntyy 3–6, suurimmissa pentueissa voi vielä syksylläkin olla kymmenkunta pentua. Susilauman reviirit ovat laajat, parhaimmillaan 2 000 km2 ja mitä enemmän meillä on synnyin reviiriltä vaeltamaan lähteneitä, omaa kumppania ja reviiriä etsiviä nuoria susia, sitä laajemmalle susikanta levittäytyy ja sitä lähemmäksi se asutusalueita pysyvästi siirtyy.

– Olemme jatkuvasti saaneet kuulla susien aiheuttamista ongelmista lähes kaikkialla Suomessa. Mikään rahamäärä ei korvaa esimerkiksi lemmikkikoiran menetystä siksi, että petoja suojellaan enempi kuin ihmisen parasta ystävää, Peltokangas ihmettelee nykyistä eläinsuojelulakia.

Euroopan luontodirektiivi sallii poikkeuksia tiukasta suojelujärjestelmästä artikla 16:en mukaan, mikäli  siten voidaan estää ennalta erityisen merkittäviä vahinkoja silloin kun ne kohdistuvat viljelmiin, karjankasvatukseen, metsiin, kalatalouteen, vesistöihin tai muuhun omaisuuteen. Lisäksi tiukasta suojelujärjestelmästä voidaan myös poiketa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden turvaamiseksi tai muun tärkeän yleisen edun vuoksi.

– Susien aiheuttamien lisääntyvien vaaratilanteiden ja vahinkojen vuoksi poikkeuksen käyttö on perusteltu ja tulee säästämään myös valtion varoja ja resursseja vahingonkorvaushakemusten vähenemisen vuoksi, Peltokangas toteaa.

Keskustelunaloite liittyy terrorismilakeihin, joihin hallitukselta on tullut esitys eduskunnalle, mutta koskee vain terrorismin rahoitusta. Peltokankaan mielestä lainsäädäntö tässä asiassa on puutteellinen myös muilta osin ja tarvitsee perusteellisen tarkastelun ja nopean lainsäädäntötyön aloittamisen.

Lisäksi huomionarvoisia kirjallisia kysymyksiä ministeriöiden vastattavaksi Peltokankaan tänään jättämässä nipussa oli epäkohdat sähkönsiirtohinnoittelussa, turvapaikanhakijoiden ”vaarallisessa” kotimaanmatkailussa ja sähköautojen käyttäjien turvattomuudessa vakuutusasioissa.

Peltokankaan jättämien aloitteiden aiheina oli muun muassa energiaviraston valvontamallin uudistaminen, poliisin osallistuminen poliittisiin mielenosoituksiin ja Suomessa elävän todellisen susikannan määrän laskeminen.


 

JÄTÄ KOMMENTTI