Kansanedustajat: Jääkö Suomi irralleen kansainvälisestä yhteistyöstä rokotteiden kehittämisessä?

0

Kansanedustajat ovat huolissaan Suomen jäävän muista maista jälkeen rokotetutkimuksessa ja seuraaviin korona-aaltoihin varautumisessa. Yhdeksän kansanedustajaa kolmesta puolueesta on tänään jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Israel, Tanska ja Itävalta ilmoittivat torstaina 4.3. yhdistävänsä voimansa rokotetutkimuksessa ja perustavansa yhteisen tuotekehitysrahaston sekä selvittävänsä myös yhteisen rokotetuotannon aloittamista myöhemmin.

  • Toistaiseksi meillä ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka pitkäksi aikaa nykyiset rokotteet tuottavat immuniteettia koronavirusta vastaan. Viruksen mutatoituminen nykyistä vaarallisemmaksi tai nykyrokotteille resistentiksi on mahdollista, todetaan kansanedustajien tänään aiheesta jättämässä kirjallisessa kysymyksessä.

Mikäli virus muuttuu, tai rokotteen suoja jää lyhytaikaiseksi, voidaan Suomessakin tarvita vielä miljoonia uusia rokotteita.

  • Pienten maiden kannattaa tehdä yhteistyötä. Suomen on tärkeää olla mukana kaikissa yhteistyöverkostoissa ja ottaa myös oppia niiltä mailta, jotka ovat rokottamisessa meitä paljon pidemmällä, toteaa kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Peter Östman.

Julkaisemme allekirjoittaneiden kansanedustajien koko kirjallisen kysymyksen:

Kirjallinen kysymys kansainvälisestä yhteistyöstä rokotetutkimuksessa ja rokotteiden hankinnoissa

Eduskunnan puhemiehelle

Rokotteisiin liittyvässä tutkimustyössä kansainvälinen yhteistyö on pienelle maalle tärkeää. Samoin pandemian hallinta- ja rokotestrategioiden osalta alamme hiljalleen nähdä eri maiden strategioiden hedelmiä ja voimme ottaa oppia eri maiden käytännöistä. Tiettävästi jo pandemian alkuvaiheessa Israelin valtiovarainministeriö teki laskelman lockdownien aiheuttamasta taloudellisista kustannuksista ja sen perusteella arvioi, että oli taloudellisestikin kannattavaa maksaa rokotteesta yli kaksinkertainen hinta, mikäli sillä varmistetaan laumasuojaan riittävän määrän saaminen ensimmäisten joukossa. Israel on maaliskuun alkupäiviin mennessä rokottanut tiettävästi jo 90% yli 50-vuotiaistaan vähintään yhdellä rokoteannoksella. Euroopan Unionin ja Suomen hankintaosaaminen on valitettavasti jäänyt jälkeen parhaista esimerkeistä.

Väestöä tulee suojata myös pandemian nykyisen vaiheen mentyä ohi. Meillä ei ole takuita siitä, kuinka pitkäksi aikaa nykyiset rokotteet tuottavat immuniteettia koronaa vastaan. Viruksen mutatoituminen nykyistä vaarallisemmaksi tai nykyrokotteille resistentiksi on täysin mahdollista ja uusia koronan tyyppisiä virusten aiheuttamia pandemioita tulee. Mikäli virus muuttuu, tai rokotteen suoja jää lyhytaikaiseksi, voidaan Suomessakin tarvita vielä miljoonia uusia rokotteita.

Torstaina 4.3. Tanska, Itävalta ja Israel ilmoittivat yhdistävänsä voimansa rokotetutkimuksessa ja perustavansa yhteisen tuotekehitysrahaston, koska pienten edistyneiden, mutta resursseiltaan rajallisten maiden kannattaa tehdä yhteistyötä pandemian hallinnassa. Kenties Suomikin olisi voinut olla mukana tässä yhteistyöverkostossa. Osapuolten ilmoituksen mukaan tähän ryhmään olisi vielä muidenkin maiden mahdollista liittyä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitkä ovat Suomen pidemmän tähtäimen tavoitteet rokotteisiin liittyvän hankintaosaamisen, rokotetutkimuksen sekä tutkimukseen liittyvän kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä, ja onko Suomi harkinnut mahdollisuutta liittyä Tanskan, Itävallan ja Israelin perustamaan First Movers -ryhmään oman rokotekehityksen varmistamiseksi?

Kysymyksen allekirjoittajat:

Peter Östman, kd
Heikki Vestman, kok
Sanna Antikainen, ps
Sari Essayah, kd
Ville Rydman, kok
Vilhelm Junnila, ps
Päivi Räsänen, kd
Antero Laukkanen, kd
Sari Tanus, kd


 

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI