Landemiasta lääke maaseudun elinvoimaan

0
Pilottikuntien edustajana, Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi, pitämässä puheenvuoroa. Taustalla Luonnonvarakeskuksen edustajat Hilkka Vihinen ja Olli Voutilainen.

Kuinka moni maaseudulle muutosta haaveileva pystyy toteuttamaan haaveensa? Mitkä ovat tärkeimmät maaseudulle muuton mahdollistavat tekijät tai suurimmat esteet?

Eteläpohjalaiset Kylät ry hakee kysymyksiin ratkaisua Landemia-hankkeen avulla.
Landemia porautuu maallemuuton esteiden selvittämiseen ja esille tulevien esteiden poistamiseen tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja kylien kanssa. Hankkeella vahvistetaan pitovoima- ja vetovoimatekijöitä maallemuuton houkuttajina. Lisäksi hankkeella jarrutetaan maaltamuuttoa tutkimalla ja minimoimalla työntövoimatekijöitä.

Maallemuuton ja maaseutuasumisen suosio on kovassa kasvussa. Keväällä 2020 alkanut koronavirusepidemia on osaltaan lisännyt merkittävästi maaseudun houkuttavuutta asuinympäristönä. Maaseutuasumisen trendi on selkeästi nosteessa. Eteläpohjalaisella maaseudulla on nyt otollinen hetki pyrkiä pysäyttämään huolestuttava negatiivinen väestökehitys ja maaseutukylien hiljentyminen.

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtajan Heikki Korkealaakson mukaan kylien on tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja tuoda niitä esiin.
– Kuntien ja kylien välinen toimiva ja avoin yhteistyö on avainasemassa maaseudun vetovoimaisuuden kehittämisessä, Heikki Korkealaakso painottaa.

Kuvassa vasemmalta istuen Yritys- ja elinvoimakoordinaattori Kimmo Siukola, Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi, Eteläpohjalaiset Kylät ry sihteeri Päivi Kultalahti, Eteläpohjalaiset Kylät ry puheenjohtaja Heikki Korkealaakso sekä seisomassa Landemia-hankkeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen.

Luonnonvarakeskus (Luke) toimii hankkeen toisena toteuttajaorganisaationa.
– Maaseututiedon tuottaminen on yksi Luonnonvarakeskuksen (Luken) päätehtävistä. On palkitsevaa olla mukana toteuttamassa aluetta ja sen maaseutua aidosti palvelevaa hanketta, jossa voimme hyödyntää vahvaa maaseutualueiden kehitykseen sekä myös monipaikkaisuuteen liittyvää tutkimusosaamistamme, toteaa hankkeessa mukana oleva tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

Tutkimustietoa hyödynnetään kartoitettaessa Landemia-hankkeeseen valittujen pilottikuntien ja niiden kylien veto- ja pitovoimatekijöitä. Pilottikunniksi valikoituivat eri puolilta maakuntaa Isojoki, Karijoki, Evijärvi ja Soini sekä keskuskaupungin lähipiirissä oleva Ilmajoki. Pilottikunnissa tuotettavat mallit ja hyvät käytännöt jaetaan koko maakunnan ja laajemminkin suomalaisen maaseudun hyödyksi.

Landemian tavoitteena on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta niin, että alueelle saadaan uusia pysyviä asukkaita. Lisäksi halutaan edistää monipaikkaista asumista ja paikkariippumatonta työskentelyä alueellamme.

– Landemia pyrkii mahdollistamaan hyvän elämän maaseudulla yhä useammalle, hankekoordinaattori Tarja Vuorinen tiivistää.

Hankkeen toteuttajaorganisaatioita ovat Eteläpohjalaiset Kylät ry ja Luonnonvarakeskus.
Kaksivuotisen hankkeen rahoitus saadaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta maaseuturahastosta.


 

JÄTÄ KOMMENTTI